Kaupunginjohtajat rauhan puolesta -verkosto (Mayors for Peace) haluaa kieltää ydinaseet maailmasta vuoteen 2020 mennessä. Verkostoa vetävät Hiroshiman ja Nagasakin pormestarit Tadatoshi Akiba ja Iccho Ito.
Mayors for Peace on ensimmäinen järjestö, jolle arvostettu Nuclear Age Peace Foundation -järjestö on antanut World Citizenship -palkintonsa vuonna 2004. Kunnian perusteena on toiminnan kekseliäisyys. Konkreettinen hanke onkin saanut mukaan poliitikkoja yli puoluerajojen, pikkukaupungeista pääkaupunkeihin ja kehittyvistä maista supervaltoihin. Yhteistyötä tehdään muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, mukaanlukien täydellistä ydinaseriisuntaa vaativa Abolition 2000 -verkosto.
Viime vuonna verkoston kahdentoista maan edustajat vierailivat New Yorkissa pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa YK:ssa, ja erikseen varsinkin ydinasevaltojen vaikuttajien luona.
Tällä hetkellä verkostossa on satakunta maata ja yli 700 kaupunkia. Niiden osallistumismäärä on sinänsä kiinnostava: puolet mukana olevista kaupungeista sijaitsee EU:n jäsenvaltioissa. Suomea edustaa ainoastaan demilitarisoitu Maarianhamina. Ehkä hieman yllättäen Japanista osallistuvat vain hankkeen alun perin ideoineet Hiroshima ja Nagasaki.
Dokumenttiin on leikattu mukaan historiallista materiaalia ja otoksia Hiroshiman rauhanpuiston muistomerkeistä ja atomipommimuseosta. Aitojen historiallisten esineiden todistusvoima on tehokas: visiota ydinaseettomasta maailmasta peilataan kampanjan symboliin, atomipommin kuumuudessa vääntyneisiin vanhoihin silmälaseihin.
Mukana on myös atomipommin uhreja eli hibakusheja, jotka kertovat kokemuksistaan. Japanin valtiohan ei ole kohdellut heitä hyvin, vaikka viralliset tahot ovat aina valmiita kauhistelemaan pommin aiheuttamia tuhoja.
Filmi ei mainitse, että pommiin kuolleiden joukossa oli esimerkiksi 20 000 korealaista pakkotyöläistä, saati kerro Japanin muualla Aasiassa tekemistä sotarikoksista. Niiden käsittely on japanilaisessa keskustelussa edelleen osin tabu. Verkostossa ei toistaiseksi ole korealaisia. Mayors for Peace -toimintaan osallistuvien japanilaisten globaalia suuntautumista rauhanpolitiikkaan voi kuitenkin pitää yhtenä historiallisen itseymmärryksen muotona.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005