Alexandra Fuller:
Ei hunningolle tänään. Afrikkalainen lapsuuteni
Otava 2003
Alexandra Fullerin lapsuudenmuistelmat on hämmentävä lukukokemus. Alexandra eli ”Bobo” kasvaa perheessä, jossa vanhemmat taistelevat Rhodesian valkoisen hallinnon puolesta ja ovat asenteiltaan rasistisia. Lukijaa jää vaivaamaan se, ettei kirjailija virkkeelläkään kyseenalaista tai tuomitse tätä rasismia. Se ei ole kirjassa ainoa asia, joka hätkähdyttää.
Fullerin perhe on kaukana suurtilallisista siirtomaaisännistä: Fullerit ovat köyhiä viljelijöitä, joiden koti vilisee syöpäläisiä ja lempiharrastus on ryypiskely. Rhodesiassa, Malawissa ja Sambiassa perhe yrittää repiä elantoaan maasta epävakaissa oloissa. Rhodesiassa Mosambikin rajamailla sisällissodan aikana perheen lapsetkin opettelevat ampumaan ja epäilemään kaikkea miinaksi.
Maailmalla Fullerin esikoisteosta on kiitelty ja taitavasti sekä häkellyttävän suorapuheisesti se onkin kirjoitettu. Sodan, vanhempien juopottelun, vauvasisarusten kuoleman, äidin mielenterveysongelmien, sairauksien ja ympäröivän köyhyyden sävyttämiä muistelmia ei voi ainakaan syyttää kaunistelusta.
Fullerit laskevat itsensä ilman muuta afrikkalaisiksi, mutta heidän elämänpiirinsä ja ymmärryksensä afrikkalaisuudesta jää suppeaksi, kun ainoat ihmiset joiden kanssa voi seurustella ovat ”sellaiset ulkkarit niin kuin me”.
Ilmestynyt Kumppanissa 4/2003