Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat Holkerin selvitysryhmän ehdottamassa tahdissa. Hallitusohjelmaan kirjataan uusia kunnianhimoisia kehitysyhteistyötavoitteita. Köyhyyden vähentäminen nousee kehitysyhteistyöpolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Kehitysyhteistyöministerillä on riittävästi valtaa ja poliittista painoarvoa.

Näin onnellisesti käy, mikäli vaalilupaukset muuttuvat todellisiksi teoiksi.
 

 


Erkki Tuomiojan mielestä Suomen kehitysyhteistyön taso on noussut. Kaapeissa ei hänen mukaansa ole enää ”valkoisia elefantteja”.

Koska kaksi suurinta hallituspuoluetta käytännössä päättävät myös kehitysyhteistyölinjauksista, Kumppani kysyi suurimpien puolueiden linjauksia seuraavalle hallituskaudelle. Vastaajina olivat Kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Ville Itälä, Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki ja ulkoministeri Erkki Tuomioja sosiaalidemokraattien edustajana.

Suurimpien puolueiden johto pitää kehitysyhteistyöasioita tärkeinä. Edellisellä kerralla hallitusohjelmaan kirjattiin vain ympäripyöreitä kehitysyhteistyötavoitteita. Nyt niin ei enää haluta toimia, vaan tavoitteet aiotaan asettaa selkeämmin ja myös kunnianhimoisemmin kuin neljä vuotta sitten.

Lisää kehitysapua?

Lipposen hallitusten aikana kehitysavun taso pysytteli sitkeästi 0,34 prosentin tasolla bruttokansantulosta. Nyt tähän perusongelmaan on luvassa parannusta, mikäli sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat hallituksessa.

”Kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa tulee nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Meillä on tästä viime kesältä puoluekokouspäätös. Kutakuinkin samaa on esittänyt nyt tammikuussa Holkerin Katala-työryhmä”, ulkoministeri Tuomioja toteaa.

Puheenjohtaja Jäätteenmäki on myös Holkerin työryhmän ehdotusten takana. ”Kannatan henkilökohtaisesti kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa 0,7 prosenttiin Holkerin työryhmän ehdotusten mukaisesti. Siihen ei tarvita taloudellista kasvua, vaan yhteisvastuuta ja tahtoa, kun hallitusohjelmaa laaditaan”, Jäätteenmäki korostaa.

 



Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälällä on oma Plan-kummilapsi Afrikassa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Itälä sen sijaan on varauksellinen. Hän pitää kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa Holkerin työryhmän ehdottamalla tavalla hyvänä, mutta kunnianhimoisena tavoitteena.

”Kehitysyhteistyömäärärahoja voidaan nostaa seuraavalla hallituskaudella, mutta vain, jos taloudellinen tila antaa siihen mahdollisuuksia. Jos kasvua ei tapahdu, on vaikea antaa lupauksia,” Itälä jarruttelee.

Itälän mielestä Suomen ei tällä hetkellä tarvitse hävetä kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa, sillä olemme hänen mukaansa jo nyt keskitason yläpuolella.

Vuosituhattavoitteet sitovat

Kolmen suuren puolueen kärkipoliitikot antavat tunnustusta Suomen aloitteellisuudelle ja toiminnalle YK:n Millennium-kokouksessa.

”Suomi on saanut kehitysyhteistyöasioissa paljon hyvää aikaan, vaikka kehitysyhteistyömäärärahojen huono taso näkyykin kiusallisesti. Esimerkiksi YK:n Millennium-prosessissa olemme olleet hyvin aloitteellisia”, Tuomioja kiittelee.

Tuomiojan mielestä Suomen pitää tulevissa hallitusohjelmissa ottaa huomioon vuosituhattavoitteet, joihin Suomi on YK:ssa sitoutunut. Samaa mieltä ovat sekä Jäätteenmäki että Itälä.

Seuraavalla hallituskaudella Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan painopiste näyttäisi olevan maapallon köyhimmissä maissa.

”Meidän on suunnattava apua kaikkein köyhimpiin maihin ja niissä erityisesti maaseudulle. Mielestäni ruohonjuuritason hankkeet ovat kaikkein parhaimpia ja niillä saavutetaan pysyviä tuloksia,” Jäätteenmäki sanoo.

 



Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on ollut 1970-luvulla työleirillä Tansaniassa.

Suomella on Keskustan puoluejohtajan mielestä paljon hyvää kehitysmaaosaamista sekä hallinnossa, yrityksissä että kansalaisjärjestöissä. Tätä osaamista tulisi nyt hyödyntää erityisesti naisten ja lasten aseman parantamiseen.

Myös Itälä on köyhimpien maiden avun kannalla.

”Afrikka on oikea suunta. En halua kuitenkaan yksilöidä maita. Avun vastaanottajamaiden on oltava kuitenkin sellaisia, joissa ei ole korruptiota ja joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Köyhyyden poistaminen on parasta terrorismin torjuntaa”, Itälä toteaa.

Köyhimpien maiden auttamisen pitää myös Tuomiojan mielestä olla Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä. Avun vastaanottajamailta hän edellyttää kuitenkin demokratiaa, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Osaksi kauppapolitiikkaa

Kehitysyhteistyöasiat ja kauppapolitiikkaa kytkeytyvät tulevaisuudessa entistä selvemmin yhteen.

”Globalisaation hyvä hallinta edellyttää, että kauppapolitiikassa ja kaupan esteiden purkamisessa on otettava kehitysyhteistyö- ja ympäristöasiat huomioon”, Tuomioja vaatii.

Suomi voisi Tuomiojan mielestä myös toimia aktiivisena sillanrakentajana etelän ja pohjoisen välillä, esimerkiksi yhdistämällä Davosin talousfoorumin ja Porto Allegren sosiaalifoorumin ajatuksia. Esimerkiksi Helsinki-prosessi on hyvä avaus globalisaation aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi.

Tuomioja saa kannatusta muilta.

”WTO-neuvotteluissa pitää kehitysmaiden asiat ottaa myös aivan keskeisesti huomioon. Globalisaatio on hyvä asia, kun sen antamat mahdollisuudet käytetään oikein kehitysmaissa. Haaste on, että kaupan vapauden hyvät puolet saadaan myös köyhimpien kehitysmaiden hyödyksi”, Itälä korostaa.

Jäätteenmäki pitää kehitysmaiden kannalta kauppapolitiikkaa vähintään yhtä tärkeänä asiana kuin kehitysapua.

”Minusta globalisaatio ei ole hyödyttänyt kaikkein köyhimpiä maita. Rikkailta mailta kysytään esimerkiksi WTO-neuvotteluissa nyt oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista vastuuta”, Jäätteenmäki vaatii.

Globalisaatioministeri tulee?

Seuraavassa hallituksessa on myös kehitysyhteistyöyhteistyöministeri- tosin hänen vastuullaan on myös muita asioita.

”On hyvä, että kehitysasiat ovat yhdellä ministerillä. Ehkä sopiva yhdistelmä voisi olla yhdistetty ulkomaankauppa-kehitysyhteistyöministeri”, Itälä ehdottaa.

Samaa mieltä on myös Tuomioja. Hän pitää ulkomaankauppa-kehitysyhteistyöministerin eli ”globalisaatioministerin” yhdistelmää harkinnan arvoisena. Globalisaatioministerin salkun luomista on ajanut näkyvästi muun muassa nykyinen kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes. Tällaisen järjestelyn avulla Suomen olisi helpompi huomioida kehityskysymykset myös kauppapolitiikassa.

Jäätteenmäki ei halua lähteä vielä jakamaan hallituspaikkoja. ”Käydään vaalit ja hallitusneuvottelut ensin”, hän ehdottaa.

Kaikki kolme olisivat valmiit ottamaan puolueensa hoitoon kehitysyhteistyöministerin tehtävät, mikäli vain ovet hallitukseen aukeavat.
 

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 1/2003