Kun maa on Ghanan tapaan hyväksytty HIPC:n toiseen vaiheeseen, sen velkoja aletaan mitätöidä. Luvatut velkahelpotukset maa saa kokonaisuudessaan vasta toisen vaiheen loppupuolella, jos maa on noudattanut rahoituslaitosten tiukkoja vaatimuksia. Ghanan arvioidaan pääsevän tähän vaiheeseen vuonna 2004.

Ugandaa on pidetty vuonna 1996 käyttöönotetun ja mutkikkaan monivaiheisen HIPC- velanhelpotusohjelman yhtenä mallimaana. Ugandan köyhyydenvähentämisohjelmaa ja talousuudistuksia on kiitelty. Myös panostusta peruskoulutukseen on tuntuvasti lisätty Ugandassa. Silti maa maksaa yhä enemmän ulkomaanvelkaa kuin se käyttää esimerkiksi terveydenhuoltoon.

Jubilee 2000 -liikkeen raportin mukaan Ghanan ohella esimerkiksi sellaiset Afrikan maat kuin Angola ja Norsunluurannikko käyttävät bruttokansantuotteestaan enemmän rahaa velanmaksuun kuin koulutukseen ja terveydenhuoltoon yhteensä. Silti molemmat maat ovat vasta ohjelman alkumetreillä.

Samoin esimerkiksi maailman viiden alikehittyneimmän (YK:n ns. human development index -asteikolla mitattuna) valtion joukkoon lukeutuva Burkina Faso käyttää velanmaksuun edelleen enemmän rahaa kuin koulutukseen, vaikka maa on ensimmäisiä HIPC-maita.

CIA-World Factbookin mukaan Burkina Fason yli 15-vuotiaasta väestöstä luku- ja kirjoitustaidottomia on noin 80 prosenttia. Luku on Afrikan korkeimpia.