Teollis- ja tekijänoikeuksiin (immateriaalioikeuksiin) perehtynyt dosentti Marjut Salokannel pitää alkuperäiskansojen perinnetiedon laillista asemaa huonona. Tällä hetkellä geneettisessä tai muussa muodossa olevan perinnetiedon oikeudenmukaista hyväksikäyttöä ei säädellä sitovasti millään kansainvälisellä sopimuksella.

Paras tähänastinen yritys pönkittää alkuperäiskansojen oikeuksia tehtiin vuonna 1992, kun allekirjoitettiin kansainvälinen biodiversiteettisopimus CBD (Convention on Biological Diversity). Se käsittelee geenivarojen saatavuutta ja oikeudenmukaista jakoa. Kuuluisassa 8J-pykälässä valtioita kehotetaan vahvistamaan omalla lainsäädännöllään, että alkuperäiskansoilta ja paikallisilta yhteisöiltä pyydetään aina lupa, kun niiden luomaa tietoa halutaan käyttää. Jos tiedosta saadaan taloudellista hyötyä, yhteisöille on annettava oikeudenmukainen korvaus.

CBD sitoo kuitenkin valtioita vain periaatetasolla. Jos kansallista lainsäädäntöä ei muuteta CBD:n mukaiseksi, valtioita ei rangaista millään tavalla. Myös YK:n ihmisoikeusjulistus puhuu oikeudesta terveyteen ja ruokaan, mutta siihenkään ei ole liitetty täytäntöönpanomekanismia.

Ainoa tällä hetkellä sanktiokykyinen teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva säädöstö on Maailman kauppajärjestön Trips-sopimus (Trade Related Intellectual Property Rights), joka säätelee muun muassa patentti- ja tekijänoikeuksia.

”Trips on periaatetasolla ristiriidassa CBD:n kanssa. Se käsittelee maailmankaupan vapauttamista ja hyödykkeiden vapaata liikkumista ja mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Ja koska sillä on sanktiomekanismi, se ajaa ohi YK-sopimuksista. Sanktioilla on välitön vaikutus maiden talouksiin, jos ne eivät toimi Tripsin mukaisesti”, sanoo Salokannel.

”Trips on hyvä esimerkki siitä, että länsimaiset patentti- ja tekijänoikeudet ovat laajentuneet yli äyräiden. Niiden suoja on mennyt reilusti yli alkuperäisen tarkoituksen ja alkaa kääntyä itseään vastaan. Olemme tilanteessa, jossa on vaarana, että tutkimus ja keksinnöllinen toiminta vähenee, koska patenttisuoja on liian laaja. Sama koskee tekijänoikeuksia: tiedon saatavuus estyy ja ilmaisunvapaus vaarantuu.”

”Toisaalta esimerkiksi alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen perinnetiedon suoja on puutteellinen. Ehkä sitä ei pitäisi edes yrittää liittää Tripsiin, vaan meidän pitäisi rakentaa jotain aivan muuta.”

Andien maat ovat yrittäneet liittää Tripsiin perinnetiedon suojaa, mutta WTO:ssa siihen ei olla suostuttu. Filippiiniläinen Elenita Daño on puolestaan ehdottanut, että alkuperäiskansat voisivat ottaa käyttöön eräänlaisia yhteisörekistereitä, joilla taattaisiin tekijänoikeuksien säilyminen. Käytännössä rekisterit olisivat tietokantoja, joihin listattaisiin ja tallennettaisiin perinnetieto. Kirjallisessa muodossa tieto olisi helppo suojata ulkopuolisilta patentoijilta.

Samalla kun keskustelu Tripsin muuttamisesta tai jonkin uuden järjestelmän luomisesta jatkuu, WIPOssa (World Intellectual Property Organization) on valmisteilla patenttisopimus, joka toteutuessaan tasoittaisi tietä monikansallisten yritysten toiminnalle Tripsiäkin voimakkaammin. Salokanteleen mukaan suomalaiset eivät ole olleet aktiivisesti vaikuttamassa WIPOn uuden sopimuksen muotoutumiseen.

”Se on hyvin pelottava skenaario. Toisaalta on kuitenkin merkkejä siitä, että kansalaisyhteiskunta nousee vastarintaan ja sen ääntä kuunnellaan. Siinä piilee realistisia mahdollisuuksia muutokseen, jos äänet voimistuvat entisestään.”

Lisää tietoa:
www.grain.org