YK laittoi yli sata ekonomistia, rahoittajaa ja terveydenhuollon asiantuntijaa selvittämään, miten ja millaisilla kustannuksilla saataisiin lääkkeitä ja terveyspalveluita 2,5 miljardille köyhälle ihmiselle. Vuoden 2001 lopulla valmistunut selvitys antaa terveydelle selkeän hintalapun: 185 miljardia euroa. Summalla taattaisiin välttämättömimmät tarvikkeet ja palvelut viideksi vuodeksi.
Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioissa kulutetaan alle 15 euroa yhden ihmisen terveyspalveluihin. Näiden maiden olisi saatava lisää rahaa noin 65 miljardia euroa, jotta kansanterveydellisiin perustavoitteisiin päästäisiin. Itse ne voisivat koota suunnilleen 40 miljardia euroa varaamalla ylimääräisen prosentin bruttokansantulostaan ja suuntaamalla uudelleen jo olemassa olevia voimavaroja kaikkein köyhimmille kansalaisilleen, YK:n selvityksessä arvioidaan.
Loput 25 miljardia euroa – ja lisäksi 6 miljardia euroa esimerkiksi tutkimustyöhön – olisi saatava teollisuusmaista. Puuttuva 31 miljardin euron summa vastaa 0,1 prosenttia maailman päälahjoittajien – Yhdysvaltojen, Euroopan ja Japanin – yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Komission vetäjän ekonomisti Jeffrey Sachsin mukaan sijoittaminen köyhän maan terveydenhuoltoon on muutakin kuin kaunis ele. Aiemmin on pidetty itsestään selvänä, että köyhyys johtaa huonoon terveyteen. Vasta äskettäin ekonomistit ovat osoittaneet, että yllättävän moni kehitysmaan ihminen köyhtyy siksi, että on ensin sairastunut.
Lisäsijoitukset terveydenhuoltoon voisivat lopettaa köyhyyden ja sairauden noidankehän ja pelastaa kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Hintalappu on 28 euroa teollisuusmaan asukasta kohden vuodessa.