Näkökulmat

Elämäni terroristina

Minulle valkeni äskettäin, että olen pitkään ollut terroristi, itse sitä tietämättä. Hotelleissa, virastoissa ja konsulaateissa papereitani on aina tutkittu huolellisesti. Lentokentillä joudun yleensä paljon tarkemman tutkimuksen kohteeksi kuin muut matkustajat. Nyt vasta ymmärrän miksi.

Iranissa syntyneenä ja sikäläisellä passilla matkustavana olin jo tottunut tällaiseen kohteluun. Kun viimein sain Suomen kansalaisuuden, luulin että nöyryytyksen aika oli ohi. Turha luulo! Kiusalliset tilanteet kyllä vähentyivät. Enää ei tarvinnut hakea viisumia jokaiseen maailmankolkkaan, ja lentokentilläkin rutiinit sujuivat paremmin, mutta rajavartijoiden kohdalla ei aito EU-passikaan aina auttanut.

Moni uskoo, että 11. syyskuuta 2001 oli suuri käännekohta nykyhistoriassamme. Tuon päivän tapahtumat voivat muuttaa, jos ei maailman, niin ainakin Yhdysvaltain kohtalon. World Trade Centeriin ja Pentagoniin kohdistuvia iskuja on kutsuttu sotatoimiksi, ja niitä on verrattu Pearl Harboriin. Itse näen samankaltaisuutta parissa kolmessa asiassa.

Pearl Harborin jälkeen kaikki Yhdysvalloissa asuvat japanilaiset suljettiin keskitysleireille. Tämän päivän maailmassa keskitysleirin ei tarvitse olla fyysinen paikka. New Yorkin iskujen jälkeen useita syyttömiä ”arabin näköisiä” on pidätetty lentokentillä ja muissa julkisissa tiloissa. Ainakin viidessä tapauksessa Lähi-idästä kotoisin olevia matkustajia on poistettu sisämaan lennoilta vain sen takia, että miehistöllä oli ”epämukava olo”. Yhdessä tapauksessa lentäjät pakenivat ulos ohjaamosta köyden avulla, koska matkustajien joukossa oli yksi arabi!

Yhdysvalloissa on hyökätty moskeijoita ja etnisiä ravintoloita ja liikkeitä vastaan. Syntyperältään Keski-Aasiasta tai Lähi-idästä olevia Yhdysvaltain kansalaisia on ammuttu kuoliaaksi. Samoin kuin Pearl Harborin aikaan, poliisi on pyytänyt yhdysvaltalaisia ”valvomaan” naapureitaan.

Maailman johtajien puheet iskujen jälkeisillä viikoilla olivat täynnä tunnetta ja miltei vailla järkeä. Koston ja vihan purkausten väliin mahtui äärettömän rasistisia ilmaisuja. George Bush puhui jopa ”ristiretkestä”, ja Silvio Berlusconi sanoi ääneen sen, mitä moni muu länsimainen johtaja oli jo vihjannut: islaminusko on kristinuskoa alempiarvoinen, se on kukistettava.

Tunteellinen kaaos ja paniikki oli politiikoille kuin jumalan (tai paholaisen) lahja. Yhdysvaltain kongressissa vietiin nopesti läpi huomattava budjetin lisäys puolustusvoimille ja ohjuspuolustukselle, vaikkei kummallakaan ole käytännössä mitään tekemistä New Yorkin iskun kaltaisten tapausten kanssa. Lisäksi luotiin kasa lakiehdotuksia, jotka rajoittaisivat kansalaisten – erityisesti maahanmuuttajien – oikeuksia ja vapauksia. Puhuttiin jopa vanhan salamurhalain käyttöönotosta.

Yhdysvaltain oikeusministeri John Ashcroft vaati muun muassa poliisille valtuuksia pidättää terroristeiksi epäiltyjä henkilöitä selittämättä pidätyksen syytä tai esittämättä näyttöä syyllisyydestä. Puhelujen salakuuntelua ja sähköpostien tarkkailua olisi Ashcroftin mielestä laajennettava.

Pearl Harborin ja WTC:n iskuja yhdistää myös se, että molemmat alkoivat jo kauan ennen itse ”iskua”. Yhdysvaltain islamin vastainen propaganda on kiihtynyt koko 1990-luvun ajan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Hollywoodista on levitetty maailmalle useita islamia ja arabimaita halveksivia elokuvia. Lähi-idän konfliktissa Yhdysvallat on järjestelmällisesti tukenut Israelia.

Myös japanilaisia syrjittiin pitkään ennen Pearl Harboria. Jo vuonna 1924 Yhdysvalloissa hyväksyttiin laki, joka esti japanilaisten maahanmuuton Yhdysvaltoihin. Samalla lailla helpotettiin länsieurooppalaisten siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin. Japanissa osoitettiin raivokkaasti mieltä.

Pearl Harborin jälkeen oli selvää, kuka oli vihollinen ja minne ydinpommit piti heittää. Hiroshimaan ja Nagasakiin, siviilikohteisiin. Mutta miten nyt tiedetään, kuka on ”terroristi”? Britannian YK-lähettiläällä Jeremy Greenstockilla on ongelmaan helppo vastaus: ”Useimmissa tapauksissa, jos joku näyttää terroristilta ja pitää samanlaista ääntä kuin terroristi, kyseessä on terroristi” Näinköhän minutkin on tunnistettu?

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!