Näkökulmat

Mellakoinnissa ei ollut kaikki

Niinhän siinä kävi kuin vähän pelättiin. Prahassa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuosikokousten yhteydessä järjestetyistä mielenosoituksista jäivät julkisuudessa elämään uutiskuvat pienten ammattianarkistien ryhmien ja mellakkapoliisien välisistä tappeluista.

Tshekin TV-kuvaa katsellessa teki todella pahaa. Koko mielenosoitus näytti olevan yhtä bensapullojen ja katukivien heittelyä. ”Tajuathan että paljon teidän työstänne on tuhottu”, hehkutti kanssakatsoja prahalaisen kuppilan tv:n ääressä mellakkailtana. Suututtaa, että S26 ei saanut pidettyä näitä huligaaneja poissa mielenosoituksestaan.

”Globalisaation vastustajien sanomalta menee pohja, kun pääasiana näyttää olevan rikkominen ja rähinöinti”, kommentoi muiden muassa Kouvolan Sanomat (29.9.). Kauppalehden Kustaa Hulkko pelkäsi (5.10.), että ”suurimman hinnan terroriteoista maksaa Jubilee-kampanja”.

Väkivallasta pitää sanoutua irti ja sen Kepa, Jubilee 2000 -liike, kansainvälinen Maan Ystävät ja muut vakavasti otettavat järjestöt välittömästi tekivätkin. Sanottakoon se vielä tässäkin: yhdessäkään Jubilee 2000 -liikkeen järjestämässä mielenosoituksessa ei ole ollut mitään vakavia järjestyshäiriöitä. Ei Prahassa eikä aiemmin Okinawalla, Kölnissä tai muualla. Onneksi jotkut lehdet ovat julkaisseet mukana olleiden itsensä kertomuksia noista päivistä, kehotan tutustumaan esimerkiksi Suomenmaassa (5.10.) julkaistuun matkakirjoitukseen.

Suututtaa, että media myös kotimaassa käyttäytyi niin ennustettavasti. Väkivallalla ilakointi ja sen laittaminen syyttömien tiliin paljastaa, että katsojan itsensä silmässä on myös malka. En ole pääkirjoituksissa huomannut kommentteja, joiden mukaan serbit olisivat pilanneet hyvän asiansa mellakoimalla Milosevicia vastaan Belgradissa lokakuun alkuviikolla. En muista kenenkään vanhaan aikaan tuominneen myöskään jalkapalloa pelinä jalkapallohuliganismin vuoksi.

”Olikohan suomalaistenkin resupekkojen esiintyminen ulkomailla eduksi vai haitaksi kansalaisjärjestöjen tavoitteille”, kysyi Kokoomuksen Nykypäivä (36/2000). En tavannut resupekkoja, ja ne suomalaiset joita tapasin esiintyivät edukseen. Ei Sauli Niinistölle laulettu että ”Sauli kulta, herää jo!” Kokoomuksen puheenjohtajan ominaisuudessa vaan valtiovarainministerinä ja Suomen kokousvaltuuskunnan johtajana. Turha Nykypäivän on tästä loukkaantuneena sovitella uudelleen vanhaa kunnon kypäräpapin imagoa.

”Keskeisten rahoituslaitosten linjaan mellakoilla ei ollut vaikutusta”, kirjoitti Turun Päivälehti (29.9.) Mellakoilla ei onneksi, mielenosoituksilla on sitten saatukin aikaan jo paljon enemmän. Luulenpa, että historiankirjoittajat tulevat vielä muistamaan viime vuoden joulukuussa Seattlesta alkaneen ja nyt lokakuussa Souliin päättyvän kansainvälisten talouskokousten ja niiden yhteydessä järjestettyjen mielenosoitusten vuoden. Väliin mahtuu paikannimiä: Seattle, Davos, Washington, Okinawa, Melbourne, Praha, Soul.

Kun Maailmanpankki ja IMF ovat kokoontuneet Euroopassa, mielenosoittajia on ollut ulkopuolella ennenkin, Länsi-Berliinissä 1988 ja Madridissa 1994. Ilman niitä nyt tuskin oltaisiin sellaisen näiden rahoituslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan välisen dialogin alkutaipaleella kuin nyt ollaan. Prahassa näiden ”mellakoiden” jälkeen Jubilee 2000 -liike tapasi Maailmanpankin Wolfensohnin ja IMF:n Köhlerin rauhallisessa ja rakentavassa hengessä ja luovutti heille yli 21 miljoonalla nimellä maailman kaikkien aikojen suurimmaksi kansalaisadressiksi kasvaneen Jubilee-vetoomuksen viimeiset allekirjoitukset.

Jos päättäjät kuuntelisivat ajoissa asiallisen kritiikin rauhallisia esittäjiä, rähinöinti voitaisiin jättää omaan arvoonsa. Asialliseen dialogiin alkaa olla valmiuksia jopa Maailmanpankissa ja IMF:ssa, kiitos kansalaisliikkeiden painostuksen.

Entä Suomessa? Useampi kuin yksi Prahan kokouksen asiakysymyksiä seurannut toimittaja hämmästeli, että niistä ei tiedottanut kukaan muu kuin kansalaisjärjestöt eli Kepa. Keskeisistä asiakysymyksistä Suomen virallisella valtuuskunnalla ei juuri ollut sanottavaa tai tiedotettavaa. Tämä korostaa parlamentaarisen valvonnan ja avoimen keskustelun tarvetta, eduskunnan ulkoasiainvaliokunta onkin jo tarttunut haasteeseen. Tiedottaminen on avoimuutta, toivon kilpailijoita valtiovarainministeriöstä ja Suomen Pankista.

P.S. Prahassa tapahtui paljon muutakin kuin mielenosoituksia. Siitä yritämme kertoa tässä lehdessä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!