Suomen ulkopoliittinen johto on nyt pullollaan entisiä kansalaisjärjestöjen aktiiveja, kehitysyhteistyön tuntijoita ja ystäviä. Joko sieltä nyt löytyisi tahtoa ja voimaa pysyä sanojensa takana?

Tasavallan hallitus teki kehitysyhteistyöstä 12.9.1996 periaatepäätöksen, jossa se asetti tavoitteekseen kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen siten, että 0,4 prosentin bkt-taso saavutettaisiin vuonna 2000. Kansallisena tavoitteena säilytettiin edelleen 0,7 prosentin taso.

Lista Lipposen hallitusten syödyistä sanoista kehitysyhteistyössä alkaa olla turhan pitkä. Periaatepäätöksestä lähtien hallituksen julkilausuttuna linjana kehitysyhteistyömäärärahojen suhteen on ollut se, että 0,34 prosenttia bruttokansantuotteesta – vuoden 1996 taso – on kehitysyhteistyön ehdoton alaraja.

Edes tästä vähimmäistavoitteesta ei vuoden 1996 jälkeen olla kyetty pitämään kiinni. Vuonna 1997 kehitysyhteistyön tulos jäi 0,32 prosenttiin bkt:sta ja vuonna 1998 0,33 prosenttiin ja alustavien tulostietojen perusteella niinikään vuonna 1999 jäädään alle 0,34 prosenttiin bkt:sta.

Kolmen aikavälin ohjelma

Vuoden 2000 talousarvioesityksestä päättäessään hallitus sopi, että 0,34 prosentin minimitason toteutuminen varmistetaan tarvittaessa lisärahoituksella. Totuus on, että myös tänä vuonna jäädään selvästi asetetusta bkt-osuustavoitteesta, ellei kehitysyhteistyömäärärahoja lisäbudjetin kautta nosteta. Tämä on luettavissa budjetista itsestään ja valtiovarainministeriön omista ennusteista.

Kepa on alkukevään aikana vedonnut sekä ministeri- että eduskuntaryhmiin, jotta toistuvasta omien päätösten pettämisestä päästäisiin eroon. Kepan mielestä tilanne edellyttää toimenpiteitä kolmella eri aikavälillä.

Jo tehtyjen periaatepäätösten toteuttamiseksi on varmistettava ensiksikin, että kehitysyhteistyömäärärahat vuonna 2000 nousevat sovittuun 0,34 prosenttiin bkt:stä, ja toiseksi, että tästä ehdottomasta minimirajasta pidetään kiinni myös vuoden 2001 talousarviota valmisteltaessa. Kolmanneksi, Kepan mielestä on jo aika toteuttaa periaatepäätös kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta takaisin YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin tasolle bkt:stä.

Vuosi 2000 Valtiovarainministeriön viimeisin bkt-ennuste (29.2.2000) vuodelle 2000 on 751,7 mrd markkaa. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat 2 504,3 miljoonaa markkaa, mikä on 0,3331 prosenttia bkt:sta. 0,34 prosentin saavuttaminen näillä oletuksilla edellyttäisi noin 50 miljoonan markan lisärahoitusta.

Kun viime vuosien kokemuksesta tiedämme, että reilusti alle puolet budjetoiduista pakolaiskustannuksista realisoituu ODA (Official Development Aid)-kelpoisina lopulliseen tulokseen, on todellinen rahoitusvaje vielä suurempi. Näin ollen tänäkään vuonna ei 0,34 prosentin vähimmäistavoitteeseen päästä, ilman lisäbudjettia.

Mainitun 0,34 prosentin bkt-tason säilyttämiseksi tulee kehitysyhteistyön ODA-kelpoiseen tuloksen olla vuonna 2000 vähintään 2 556 miljoonaa markkaa. Tämä voidaan varmistaa siirtämällä pakolaisten vastaanotosta kehitysyhteistyön ODA-kelpoiseen rahoitukseen 80 mmk ja myöntämällä sen lisäksi lisäbudjetilla varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lisärahoitusta yhteensä 50 mmk.

Vuosi 2001

Johdonmukaisuuden nimissä eduskunnan tulee Kepan mielestä valtioneuvoston tiedonannon käsittelyn yhteydessä sopivalla tavalla varmistaa, että myös vuoden 2001 talousarviota valmisteltaessa pidetään kiinni kehitysyhteistyön ehdottomaksi minimiksi määritellystä 0,34 prosentin bkt-tasosta.

Vuoden 2001 budjetissa tulee 0,34 prosentin bkt-tason säilyttämiseksi olla ODA-kelpoista määrärahaa yhteensä noin 2 650 miljoonaa markkaa. Mikäli lisärahoitus vuodelle 2000 saadaan esityksen mukaisesti toteutettua, edellyttäisi tämä vain noin 115 mmk ODA-kelpoista lisärahaa. Pakolaiskustannusten tulisi näissä laskelmissa olla budjetoitu ulkoministeriön esittämän ODA-kelpoisuusperiaatteen mukaisesti.

Vuosi 2010

Suomen kehitysyhteistyö oli 1980-–luvun puolivälissä oli suurin piirtein nykytasolla. Tuolloin tehtiin mm. prosenttiliikkeen painostuksesta historiallinen päätös sen nostamisesta 0,7 prosenttiin. Se myös toteutettiin. Suomen kehitysyhteistyö ylitti YK-tason vuonna 1991, juuri ennen kuin se laman aikana romutettiin.

”Nyt on tullut aika tehdä samanlainen kansallinen päätös ja sitoumus kehitysyhteistyömäärärahojen palauttamisesta 0,7 prosentin bkt-tasolle vuosikymmenen loppuun mennessä”, sanoo Kepan puheenjohtaja Jorma Kukkonen.

”1980-luvulla poliittiset johtajat sitotutuivat poliittisella tahdolla kehitysyhteistyövaojen nostamiseen vähitellen 0,7 prosenttiin ja näin myös tapahtui.”

”Tämä on melkoinen haaste Paavo Lipposelle, Sauli Niinistölle, Esko Aholle ja muille: eikö heistä löydy tahtoa ja voimaa siihen samaan mihin Kalevi Sorsa, Paavo Väyrynen ja Harri Holkeri ylsivät jo 1980-luvulla?”

”Kehitysyhteistyön sisällön ja laadun suhteen emme haikaile 1980-luvun perään,” korostaa Kukkonen.

”Virheitä tehtiin tuolloin paljon ja niistä on maksettu kova hinta. Mutta nyt on myös tiedollisia edellytyksiä tehdä paljon parempaa kehitysyhteistyötä kuin takavuosina. Juuri kehitysyhteistyön tavoitteiden toteutumisen ja laadun varmistamiseksi määrärahojen nousu ei saa olla liian nopeaa.”

JUHA REKOLA