Kolmikymmenvuotisen muusikon uransa aikana Panaman salsakuninkaaksi nimetty Rubén Blades on tullut kuuluisaksi myös tuottajana, toimittajana, näyttelijänä sekä poliitikkona. Vähän joka alalla edelleenkin hääräävä salsero tulisi mielellään Suomeenkin keikalle, 13 vuoden tauon jälkeen.
Rubén Blades on aina herättänyt polemiikkia ympärillään. Suuri osa taiteilijan sävellyksistä on joutunut sensuurin ja boikottien uhriksi näin varsinkin Latinalaisessa Amerikassa, jossa Bladesin sävellysten kantaaottavista ja suorasukaisen poliittisista teksteistä vallanpitäjät eivät ole useinkaan pitäneet.
Miehen suurimmat menestyskappaleet ovat myös usein joutuneet ensin tiedotusvälineiden murskatuomion kohteeksi. Niitä on haukuttu liian monimutkaisiksi, moderneiksi tai jopa tylsiksi. Siitä huolimatta yleisö on alusta asti ottanut Bladesin omakseen. Useat miehen kappaleista ovat muodostuneet legendaarisiksi, aikaansa peilaaviksi menestyksiksi.
Jos Bladesilla ei uransa alkuvaiheilla ollutkaan kummoisia teknisiä tai taloudellisia resursseja, niin se ei koskaan haitannut miehen taiteellisia tavoitteita. Kun Blades sai nuorena miehenä vuonna 1975 hanttihomman New Yorkin suuressa salsamusiikin levy-yhtiössä Faniassa, hänen lahjansa huomattiin nopeasti. Pian hän lyöttäytyikin yksiin kuuluisan salseron Willie Colonin kanssa.
Bladesin ja Colonin vajaan 10 vuoden yhteistyö tuotti pitkän listan salsamusiikin suurimpia menestyksiä ja paljon rahaa Fanialle, mutta Bladesin pysyessä uskollisena vastarannan kiisken luonteelleen ja poliittisille sanoituksilleen, heidän tiensä erkanivat.
Blades levytti ensimmäisen albuminsa vuonna 1969. Jo sillä oli mukana kantaaottava kappale nimeltä Juán Gonzales. ”Tämä kappale kertoi tarinan nuoresta vastarintasotilaasta, joka kuoli armeijan kanssa käydyissä taisteluissa. Siihen aikaan Latinalaisessa Amerikassa oli vallassa 17 diktatuuria. En siis myynyt montaakaan levyä… Mutta minua onnisti kuitenkin, enhän joutunut murhattujen listalle eikä minulta edes katkaistu jalkoja! Ja nyt, 30 vuotta myöhemmin, ihmiset yhä kuuntelevat tätä laulua”, Blades kertoo Pariisissa.
Salsalla kantaa asioihin
Siirryttyään soolouralle Blades loi aivan uudenlaisen salsatyylinsä, jossa klassiset puhallinsoittimet korvattiin syntetisaattoreilla ja taustalle lisättiin jopa sähkökitaroita sekä rockille tyypillisiä musiikillisia elementtejä. Bladesin salsa consciente, tietoinen tai kantaaottava salsa, on vuosien varrella ottanut uusia vaikutteita muista musiikinlajeista, uusista rytmeistä ja soittimista, mutta vanha palo on tallella.
Musiikistaan puhuessaan Blades sanoo ainoaksi päämääräkseen hyvän sellaisen tekemisen. Hän analysoi musiikkiaan sanoen, että osa hänen tekemistään kappaleista on puhdasta viihdettä, osa tarjoaa unelmia ja osa taas puhuu tavallisen ihmisen jokapäiväisestä elämästä. Sitten on se osa musiikista, joka peilaa meitä kaikkia koskevia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia.
”Yritän tehdä musiikkia, joka suuntaa kohti tulevaisuutta ja mielellään myös jää historiaan.”
Blades on onnellinen siitä, että myös tällä kantaaottavalla musiikilla on yleisönsä. Ongelmana vain on sen levitys. Suuri osa radioasemista varsinkaan Latinalaisessa Amerikassa ei soita kappaleita. Ihmisten on siis kuunneltava niitä kodeissaan. ”On silti turhaa kuvitella voivansa miellyttää kaikkia, sen tiedän kokemuksesta”.
Salsalevyjensä ohella Blades ennätti myös luoda klassisen orkesterin säestämän salsaoopperan, ja kahden panamalaisen perheen historian kertovista Maestra Vida -albumeista on sittemmin tehty menestyksekäs teatterisovitus.
Rubén Bladesin uusin albumi Tiempos julkaistiin Euroopassa heinäkuussa. Blades levytti albumin nuoren costaricalaisen jazztrion Edituksen kanssa. Levyllä etelä-amerikkalaiset rytmit ja afrikkalaisperäiset tempot saavat lisäväriä jazzhenkisistä saksofoneista, bassosta ja pianosta. Albumilta löytyy myös balladinomaisia sävellyksiä, kolumbialaista cumbiaa sekä brasilialaisia tunnelmia, ja kaikki tämä luonnollisesti höystettynä Bladesin suorapuheisilla tai filosofisilla teksteillä. ”Aktiivisuudellani puolustan tekstejäni”
Kun Rubén Bladesilta kysyy kokeeko hän itsensä ennemmin muusikoksi vai poliitikoksi, mies vastaa puhumalla ensin juuristaan. ”Minulla oli onnea että synnyin pieneen, mutta kansansa tähden hyvin rikkaaseen Panamaan. Kortteli, jossa kasvoin oli kuin toinen perhe, ja tämän taustan ansiosta sain alusta asti tietyn perustan elämälleni. Musiikki kuului perheeni jokapäiväiseen elämään, mutta halusin opiskella myös lakia voidakseni paremmin toimia maani hyväksi.”
Blades suoritti kaksi loppututkintoa: valtiotieteen tutkinnon Panamassa sekä kansainvälisen lakitieteen tutkinnon Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. Taiteilija toteaa kuulostavan ehkä omituiselta, että joku haluaa perehtyä yhtä lailla politiikkaan kuin musiikkiin, mutta hänelle se oli täysin loogista: ”Euroopassa on keksitty surrealismi, mutta Latinalaisen Amerikan maat elävät siinä.”