Nopea silmäys ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjettiin kertoo, että osa kansalaisjärjestöjen pitkään ajamista asioista on otettu huomioon. Kokonaismäärärahojen luvattu kasvu vain on auttamattoman hidasta.
Hallituksen eduskunnalle syyskuun alussa esittämä vuoden 1998 kehitysyhteistyöbudjetti on herättänyt vain vähän intohimoja julkisuudessa. Kehitysyhteistyön aallonpohja näyttää ohitetulta.
Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja on lisätty 163 miljoonalla markalla yhteensä 1 619,4 miljoonaan markkaan. Koko ODA-kelpoinen kehitysyhteistyöbudjetti päättyy loppusummaan 2 223,1 miljoonaa markkaa, mikä merkitsee hallituksen arvion mukaan 0,36 prosentin bruttokansantulo-osuutta.
-Kehitysyhteistyövarojen reaalinen kasvu on luonnollisesti myönteistä, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman.
– Mutta jos välitavoitteena on hallituksen viimesyksyisen periaatepäätöksen mukainen 0,4 prosentin bkt-tason saavuttaminen vuonna 2000, tahti on kansantulon nykyisten kasvulukujen valossa auttamatta liian hidas. Tällä tahdilla nykyinen hallitus siirtää tuon tavoitteen saavuttamisen seuraajansa vastuulle, mitä ei voi pitää kovin kunniallisena, moittii Sundman.
Pakolaiskupla jatkuu
Kansalaisjärjestöjen jo pitkään kritisoimaa pakolaiskuplaa ei kehitysyhteistyöbudjetista ole vieläkään saatu puhkaistua. Kupla syntyy siitä, että budjettia tehtäessä valtiovarainministeriö laskee kehitysyhteistyöksi kaikkien kehitysmaista tulevaksi arvioitujen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ensimmäisen vuoden ylläpitokulut. Tilinpäätöstä tehtäessä kehitysyhteistyöksi voidaan kuitenkin laskea vain varsinaisen pakolaisen statuksen saaneiden menot.
Silmänkääntötempun tarkoitus on saada budjettia tehtäessä kehitysyhteistyön bkt-prosenttiosuus näyttämään kauniimmalta. Vuoden 1998 pakolaisvastaanottoon budjetoidaan 128,3 miljoonaa markkaa. Vuonna 1995 siihen käytettiin
32,1 miljoonaa. Tarkoituksellisesta virhebudjetoinnista koituvaa säästöä ei käytetä kehitysyhteistyöhön vaan se menee VM:n pohjattomaan kassaan säästöinä.
Varsinainen kehitysyhteistyöbudjetti perusteluineen on muilta osin askel myönteisempään suuntaan. Hallituksen viimesyksyinen periaatepäätös kehitysyhteistyöstä sai pääpiirteissään kansalaisjärjestöjen tuen, budjetti tuntuu pitkälle noudattavan periaatepäätöksen linjaa.
On tietenkin avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi ’entistä joustavampi ote’ kahdenvälisen kehitysyhteistyön kohdentamisessa herätti vuosi sitten keskustelua Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnassa ja kansalaisjärjestöissä. Nyt siitä hankitaan käytännön kokemuksia.
Korkotuki laskee, kansalaisjärjestöille
Monenkeskisen yhteistyön määrärahat ovat selvässä kasvusuunnassa. Budjetissa esitetään 502 miljoonan markan määrärahaa. Samalla YK-järjestöjen osuus näistä on jälleen kasvamassa verrattuna 2-3 vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa kansainvälisten rahoituslaitosten osuus monenkeskisestä avusta oli noussut kohtuuttoman korkeaksi.
Korkotuen markkamääräinen ja suhteellinen osuus kehitysyhteistyöbudjetista on ilahduttavasti kääntymässä laskuun. Ensi vuonna suomalaisyritysten vientiä edistetään kehitysyhteistyövaroista enää 125 miljoonalla markalla.
Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle nousee ensi vuonna 165 miljoonaan markkaan, eli nousee periaatepäätöksen mukaisesti vähintään kymmeneen prosenttiin varsinaisen kehitysyhteistyön kokonaismenoista. Järjestöjen kannalta tämä on tietenkin myönteistä. Edessä onkin kansalaisjärjestötuen sisällön kehittäminen ja uudistaminen.