• 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

  • 27.4.2022

    Nobel-palkittu toimittaja Maria Ressa: ”Kuinka paha tästä maailmasta pitää tulla, ennen kuin teknologia-alustat ryhtyvät toimeen?”

    Maineikkaan mediayhtiö Rapplerin Filippiinien Manilaan vuonna 2012 perustanut Maria Ressa on vihainen sosiaalisen median jäteille tahallisen disinformaation levittämisestä ja vastuun pakoilusta.

  • 6.4.2022

    Luonnonvaroihin kohdistuva paine ajaa villieläimet ahtaalle – Kenian masai-heimo elää norsujen kanssa taas sopusoinnussa

    Kenian masai-heimot ja norsut ovat eläneet rinnakkain vuosituhansia. Luonnonvaroihin kohdistuva paine on kuitenkin lisännyt ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja. Suojelujärjestöjen tekemän työn ansiosta tilanne on kohentunut, mutta lahjoittajia ja medianäkyvyyttä kaivataan yhä kipeästi.

  • 29.3.2022

    Merta kauemmas kalaan: ”Jos Euroopassa halutaan afrikkalaisten pysyvän kotonaan, ehkä olisi hyvä miettiä, mikä vastuu Euroopalla on Afrikan resurssien käytössä”

    Ylikalastus ja ulkomaisten troolareiden kilpailu on ajanut Senegalin pienkalastajat ahtaalle. Yhä useampi kääntää keulan kohti Kanarian saaria ja Eurooppaa. Toiset taas ovat ottaneet tehtäväkseen vartioida vesiä ja kitkeä ylikalastusta.

  • 25.3.2022

    Venäjällä vahvat persoonat määrittävät oikean ja hyvän: ”Vallan vastustaja on vihollinen, joka vastustaa hyvää hallitsijan valtaa”

    Venäläinen yhteiskunta ei ole yksilöiden vaan yhteisöjen maa. Siksi siitä ei ole tullut länsimaisen kaltaista demokratiaa, sanoo Itä-Euroopan tutkija Jukka Korpela.

  • 21.3.2022

    Suomenvenäläiset kantavat harteillaan autoritäärisen valtion aiheuttaman sodan taakkaa, vaikka ensisijaisesti he ovat järkyttyneitä ukrainalaisten kärsimyksestä

    Maailman Kuvalehti haastatteli suomenvenäläisiä, jotka ovat sodan lisäksi huolissaan siitä, miten yhteiskunta muuttuu rajan takana.

  • 10.3.2022

    Suomen Pakolaisavun johtaja Annu Lehtinen: ”Ketkään muut kuin suomalaiset eivät pysty auttamaan niitä ukrainalaisia, jotka saapuvat Suomeen”

    Suomen Pakolaisapu ei työskentele Ukrainan rajalla: apu paikan päällä kanavoituu järjestön kumppanin YK:n pakolaisjärjestön avulla. Suomalaisten tukea tarvitaan nyt ennen kaikkea Suomessa.

  • 3.3.2022

    Pommien melskeessä elää rohkeus ja luovuus

    Listasimme Ukrainan sodan aikana tapahtuneita asioita, jotka antavat voimaa ja lohtua. Kansalaisten aktiivisuudella on näissä toivon signaaleissa iso merkitys niin Suomessa kuin maailmalla.

  • 3.3.2022

    Peukalo pystyssä maailmalle – Liftaamisessa yhdistyvät vapaus, auttaminen ja luottamus

    Aikoinaan liftaaminen avasi suomalaisille tien pois kotikylästä. Erityisesti suuret ikäluokat muistelevat lämmöllä ja kauhulla nuoruutensa peukalokyytejä. Tarinat on nyt koottu kirjaksi.

  • 23.2.2022

    Onko maahanmuuttaja aina tarpeellinen etuliite? – Sisarukset Faisa ja Salaado Qasim toivovat monimuotoisuutta eri ammatteihin ja mediaan

    Faisa ja Salaado Qasimilla ei ollut lapsuudessa tarjolla ammatillisia esikuvia, joihin samastua. Esikuvien ja monimuotoisuuden puute vaivaa heitä edelleen, joten he päättivät tehdä aiheesta valokuvanäyttelyn.