• 17.6.2022

    Kadonneita oppilaita, vankilatappoja ja huumekauppaa – Ecuadorin, Perun ja Kolumbian rajaseudulla vallitsevat viidakon lait

    Kolumbian, Perun ja Ecuadorin rajalla sinnitellään omalakisessa todellisuudessa. Valtioita ei rajaseudun ihmisten ahdinko kiinnosta.

    Artikkelikuva

  • 2.6.2022

    Jo 50 vuotta raiteilla: Reilaaminen antoi Euroopalle kasvot ja päästi nuorison maailmalle

    Alunperin reilikortin piti olla vain yhden vuoden tuote, mutta nyt eurooppalaiset ovat reilanneet jo tasan 50 vuotta. Seikkailunkaipuu ja halu nähdä maailmaa ovat vieneet nuoria ja myöhemmin kaikenikäisiä kiskoja pitkin maasta toiseen.

    Artikkelikuva

  • 2.6.2022

    Energiamurros vaatii päättäjiltä nopeampia ja itsenäisempiä toimia – vaarana energiasiirtymän harha

    Venäjän hyökkäyssota on viimeistään osoittanut, että ilmastonmuutos ei ole ainoa syy siirtyä pois fossiilisista tuontipolttoaineista. Omavaraisuuden vahvistaminen on tärkeää myös turvallisuussyistä. Miten energiamurroksen on tarkoitus tapahtua?

    Artikkelikuva

  • 28.5.2022

    Maailma kylässä -festivaaleilla keskusteltiin Ukrainan uutiskuvista: ”Olemme totuusbisneksessä, joten on pakko näyttää kivuliaita asioita”

    Miten journalismia tehdään sotatilanteessa? Uutiskuvien Ukraina -keskustelu käytiin lauantaina 28.5. Maailma Kylässä -festivaaleilla. Suomalaiset media-alan ammattilaiset keskustelivat muun muassa sotapropagandasta, sodan karmeuksien näyttämisestä mediassa sekä siitä mikä tekee Ukrainan sodasta erityisen.

    Artikkelikuva

  • 18.5.2022

    Ihminen on merikilpikonnien suurin uhka – ja ainoa toivo

    Beninin aluevesillä tavataan neljää lajia merikilpikonnia. Niiden kohtaloksi uhkaa koitua se, että kaikki niiden osat ovat ihmisen hyödynnettävissä. Grand-Popon kylässä tehdään aktiivista työtä kilpikonnien suojelemiseksi. Maaliskuussa 2022 Beninissä perustettiin myös oma kongressi, joka keskittyy kilpikonnien suojeluun.

    Artikkelikuva

  • 9.5.2022

    Kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta yhdistää ryhmittymiä Berliinissä: ”Solidaarisuus ei ole nollasummapeli, jossa yhden tukeminen on automaattisesti pois joltain toiselta”

    Berliinissä ukrainalaiset ovat verkostoituneet ja toimivat yhdessä muiden ryhmittymien kanssa. Ryhmittymät ovat muun muassa ajaneet inhimillistä pakolaispolitiikkaa ja vastustaneet miehitystä kaikkialla maailmassa. Berliinin ruohonjuuritason toimijat osoittavat, että solidaarisuuden rajallisuus on myytti.

    Artikkelikuva

  • 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

    Artikkelikuva

  • 27.4.2022

    Nobel-palkittu toimittaja Maria Ressa: ”Kuinka paha tästä maailmasta pitää tulla, ennen kuin teknologia-alustat ryhtyvät toimeen?”

    Maineikkaan mediayhtiö Rapplerin Filippiinien Manilaan vuonna 2012 perustanut Maria Ressa on vihainen sosiaalisen median jäteille tahallisen disinformaation levittämisestä ja vastuun pakoilusta.

    Artikkelikuva

  • 6.4.2022

    Luonnonvaroihin kohdistuva paine ajaa villieläimet ahtaalle – Kenian masai-heimo elää norsujen kanssa taas sopusoinnussa

    Kenian masai-heimot ja norsut ovat eläneet rinnakkain vuosituhansia. Luonnonvaroihin kohdistuva paine on kuitenkin lisännyt ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja. Suojelujärjestöjen tekemän työn ansiosta tilanne on kohentunut, mutta lahjoittajia ja medianäkyvyyttä kaivataan yhä kipeästi.

    Artikkelikuva

  • 31.3.2022

    Eurooppalaisten halu auttaa ukrainalaisia pakolaisia on sekoitus sotamuistoja ja pelkoa

    Halu auttaa ukrainalaisia pakolaisia perustuu jaettuun historiaan, sukulaisuuden käsitykseen ja siihen, että Ukrainaan hyökännyt taho on juuri Venäjä, kirjoittaa sosiaaliantropologian tutkija Emmi Rimpiläinen.

    Artikkelikuva