• 7.10.2024

    Toimittaja ei olekaan supersankari – Mielenosoituksista ja väkivallasta raportoivien journalistien mielenterveys rakoilee Perussa

    Katumielenosoituksista raportoivat toimittajat ja kuvaavat joutuvat kokemaan väkivaltaa Perussa, jonka poliittinen kriisi on jatkunut vuosia. Se näkyy psyykkisenä oireiluna. ”Ajoittain on vaikeaa jaksaa viikko loppuun asti paitsi henkisesti, myös fyysisesti”, tv-reportteri Lourdes Paucar tunnustaa.

  • 3.9.2024

    Pyhän lehden paluu – Kokanlehden perinteinen käyttö kiinnostaa nyt Perun nuorta sukupolvea

    Kokanviljely tunnetaan Euroopassa lähinnä kokaiinintuotannosta. Perussa kokanlehti on kuitenkin muinainen rohto, jonka suosio on elpynyt stigman hälvenemisen myötä. Kuvareportaasi Andeilta.

  • 13.8.2024

    Perun sisällissodassa raiskatut saivat viimein oikeutta – Sotilaita tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan

    Perussa on tuomittu kymmenen sotilasta sisällissodan aikana tapahtuneista raiskauksista vuosikymmeniä tekojen jälkeen. Tuomioita pidetään tärkeänä ennakkotapauksena, sillä kyseessä on vasta toinen kerta, kun Latinalaisessa Amerikassa tuomitaan raiskauksiin syyllistyneitä sotilaita rikoksista ihmisyyttä vastaan.

  • 3.6.2024

    Neljännes Latinalaisen Amerikan nuorista naisista ei käy töissä tai opiskele – Harteilla hoivatyön taakka

    26-vuoias perulainen Miriam Chávez ei käy töissä, koska hän hoitaa kuusivuotiasta poikaansa. Sama tilanne on monella muulla nuorella naisella.

  • 8.4.2024

    Poliittinen kriisi ja taloustaantuma pahentavat lasten aliravitsemusta Perussa – Anemia yli 40 prosentilla

    Peru on poliittisessa ja institutionaalisessa kriisissä, jota pahentavat taloustaantuma ja maataloustuotannon väheneminen. Aliravitsemus vaivaa etenkin lapsia. Ongelmaa ei voi ratkaista vain rahalla, vaan tarvitaan myös esimerkiksi kunnollinen vesi- ja viemäröintijärjestelmä, sanoo taloustieteilijä ja entinen ministeri Carolina Trivelli.

  • 22.3.2024

    Veden kulttuurinen merkitys vesikiistoissa tulisi ottaa vakavasti – vesi ylläpitää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta

    Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.

  • 9.1.2024

    Peruun rakennetaan kiinalaisella rahalla kiistanalaista jättisatamaa – ”Rahalla näyttää olevan enemmän arvoa kuin ihmisillä”, sanoo yhteisöaktivisti Miriam Arce

    Perulaiseen Chancayn kuntaan rakennetaan jättiläismäistä satamaa, josta kaavaillaan Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden välisen kaupan keskusta. Monet paikalliset asukkaat vastustavat hanketta, sillä se saastuttaa ympäristöä, muuttaa merivirtojen suuntia ja karkottaa turisteja.

  • 5.1.2024

    Andeilla käytetään inkojen vanhaa metodia vesipulan torjumiseen –  ”Ilmasto on muuttunut, eivätkä rukoukset enää toimi”

    Iso osa Perun Cuzcon alueen jäätiköistä on sulanut, ja El Niño -sääilmiö pahentaa kuivuutta. Maaseudun viljelijäyhteisöissä lisätään käytettävissä olevia vesivaroja suodattamalla sadevettä maaperään. Se on auttanut, mutta ilmastonmuutoksen takia vesiongelmia on yhä odotettavissa.

  • 16.10.2023

    Ilmastonmuutos on jo ajanut satoja tuhansia pakosalle Perussa – Kaikki eivät voi tai halua lähteä

    Latinalaisessa Amerikassa voi vuoteen 2050 mennessä olla jo yli kymmenen miljoonaa ilmastosiirtolaista. Perussa ihmiset pakenevat sekä kuivuutta että tulvia. Osa alistuu elämään vaikeissa olosuhteissa. ”En aio mennä tyhjälle tontille aloittamaan alusta taas, siksi jään tänne. Jätän kaiken Jumalan käsiin”, sanoo Paulina Vílchez, 72.

  • 1.8.2023

    ”Kylven kerran viikossa, sitä useammin se on mahdotonta”, kertoo perulainen María Huincho – Ican maatalousalueella vesi on luksustuote

    Perun Ican aluetta vaivaa maan ankarin vesipula, jonka taustalla on etenkin kontrolloimaton kaivojen poraaminen. Muun muassa alkuperäiskansojen jäseniä on tullut alueelle hyötyäkseen maataloustuotteiden vientibuumista, mutta vedenpuute tekee elämästä hankalaa.