• 22.7.2024

    Uudessa-Kaledoniassa kytee itsenäisyyshaave – ”Me haluamme, että maamme vapautuu siirtomaahallinnosta”

    Ranskan siirtomaa Uudessa-Kaledoniassa puhkesi väkivaltaisia levottomuuksia toukokuussa, kun Ranskan parlamentin sääti vaalilakimuutoksen, joka olisi antanut äänioikeuden kymmenille tuhansille saarille hiljattain muuttaneille siirtolaisille. Kanakit ovat aiemmin hävinneet täpärästi kansanäänestykset itsenäisyydestä, joten pelkona oli, että muutoksen jälkeen heidän edustuksena olisi vieläkin pienempi. Vaalilaki lopulta peruttiin.

    Artikkelikuva

  • 13.6.2023

    Tyynenmeren saarivaltioissa työvoima keskittyy epäviralliselle sektorille – Luonnonkatastrofi voi hetkessä panna talouden polvilleen

    Joissakin Tyynenmeren saarivaltioissa jopa 80 prosenttia työvoimasta työllistyy epäviralliselle sektorille, jonka työntekijät ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Papua-Uudessa-Guineassa yritetään yhä toipua kahdeksan vuotta sitten iskeneestä kuivuudesta.

    Artikkelikuva

  • 6.9.2021

    Koronapandemian pelätään pahentavan Tyynenmeren saarivaltioiden koulutuskriisiä – Toisen asteen opintoihin ei välttämättä enää palata

    Monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat menestyksekkäästi toteuttaneet yleistä oppivelvollisuutta jo vuosia, mutta koronapandemia on heikentämässä tilannetta. Esimerkiksi Fidžillä koronasulku jatkuu ja koululaisia kannustetaan etäopintoihin, vaikka vain noin puolella väestöstä on pääsy internetiin.

    Artikkelikuva

  • 19.7.2021

    Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

    Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.

    Artikkelikuva

  • 11.1.2021

    Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

    Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.

    Artikkelikuva

  • 2.12.2020

    Tyynenmeren saarilla kärsitään vedenpuutteesta – Tuvalussa perinteinen tietämys auttaa paikantamaan pohjavesilähteitä

    Tyynellämerellä sijaitsevassa Tuvalussa ei virtaa jokia ja juomavetenä käytetään pääasiassa sadevettä. Nyt sen Vaitupu-saarelle on rakenteilla vesijohto, jonka rakentamisessa on hyödynnetty perinteisten johtajien tietämystä.

    Artikkelikuva

  • 20.10.2020

    Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

    Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

    Artikkelikuva

  • 6.10.2020

    Itsenäisyyttä havitteleva Bougainville valitsi presidentiksi entisen vallankumousjohtajan – Edessä on pitkät neuvottelut emämaan kanssa

    Bougainvillen asukkaat päättivät viime vuonna kansanäänestyksessä haluavansa itsenäistyä Papua-Uudesta-Guineasta. Neuvotteluita luotsaa vastavalittu presidentti Ishmael Toroama, joka johti 1990-luvulla kapinallisjoukkoja vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa.

    Artikkelikuva

  • 27.11.2019

    Bougainville on halunnut itsenäiseksi yli sata vuotta – Kansanäänestyksestä huolimatta lopullinen sana on emovaltiolla

    Bougainvilleläisten halu itsenäisyyteen juontaa juurensa 1800-luvulta. Enemmistö asukkaista todennäköisesti valitsee itsenäisyyden, mutta uudella valtiolla olisi edessään vielä paljon haasteita. Esimerkiksi omia tuloja sillä on vähän.

    Artikkelikuva

  • 11.12.2018

    Kalankasvatus antaa uuden elämän Papua-Uuden-Guinean entisille jengiläisille

    Pahamaineisen papualaisen Raskol-jengin jäsenet saatiin taltutettua, kun heille tarjottiin uusi elinkeino. ”Milloin vain olen allapäin tai tunnen kiusausta väärintekoon, istun kalalammikkojeni äärellä ja katson, mitä olen saavuttanut”, kertoo kalankasvattajaksi ryhtynyt Moxy.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti