30.10.2019
Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring yrittää saada yhteiskunnan huomioimaan perheiden monet muodot. Hän uskoo, että perheiden monimuotoisuuden tunnistaminen palvelee myös heteroydinperheitä.
30.10.2019
Malla Linturin kotona asuu kolme sukupolvea, Antero ja Christa Säämäki ovat olleet koko avioliittonsa aikuisperhe ja Riika Lindholm lapsineen jakaa arkensa kämppisten kanssa. Viime vuosikymmeninä käsitys perheestä on laajentunut, ja se näkyy myös suomalaisissa kodeissa.
29.10.2019
Uussuomalaiset mieltävät itsensä ensisijaisesti paikallisiksi mutta arvostavat silti juuriaan ja vaikutteitaan. Esimerkiksi moni musliminuori ilmentää identiteettiään vaatteillaan.
23.10.2019
Ilmaston muuttuessa myös vanhemmuuden pitää muuttua, uskoo ilmastovanhempi Jonni Lehtiranta. Kestävä tulevaisuus on mahdollinen vain, jos fossiiliselle energiantuotannolle laitetaan lappu luukulle. Tämä tarkoittaa radikaaleja muutoksia myös siinä, miten perhe-elämää eletään.
18.10.2019
Sielunsiskot Marjaana Toiviainen ja Anca Encahe jakavat saman ihmiskuvan ja näkemyksen siitä, että yhteiskunta muuttuu paitsi rakenteita muuttamalla, myös ihmisiä kohtaamalla.
17.10.2019
Ruby van der Wekken uskoo, että muutos kohti ekologista demokratiaa käynnistyy lähimmältä pellolta.
17.10.2019
Lapsityöläisenä ollessaan Devindra Chaudhary teki pitkää päivää eikä nähnyt perhettään kuin kaksi kertaa vuodessa. Hän oli kuitenkin onnekas saadessaan käydä koulua. Nyt hän uskoo, että lapsityön voi lopettaa vain pakollisen koulunkäynnin toteutuminen kaikkialla.
16.10.2019
Kun valokuvaaja Anna Autio ja toimittaja Kaisa Viitanen tutustuivat viisikymppiseen Martinlaaksoon ja sen asukkaisiin, syntyi Mun Martsari -taidereitti. Projektin aikana tekijät yllättyivät kahdesta asiasta: lähiön värikkyydestä ja sen asukkaiden kotiseuturakkaudesta.
14.10.2019
Perinteisesti romanitytöt ja -naiset ovat pysyneet kotiaskareiden ja lasten parissa. Nyt feministinen E-romnja-järjestö tukee naisia parantamaan itse elämänlaatuaan ja murtamaan vanhoja rooleja.
30.9.2019
Rodullistettuja kirjailijoita koetetaan usein ahtaa erilaisiin rajoittaviin rooleihin: kansansa, maansa tai maanosansa äänitorviksi. Kirjailija Petina Gappah haluaa kuitenkin kirjoittaa ja puhua politiikasta omana itsenään.