• 9.5.2025

    ”Istumme aikapommin päällä” – Turismin sydän Kapkaupunki pumppaa jätevettä suoraan mereen asiantuntijoiden ja paikallisten vastustuksesta huolimatta

    Kapkaupunki pumppaa joka päivä yli 40 miljoonaa litraa viemärivettä Atlantin valtamereen. Lääkejäämät ja torjunta-aineet vedessä uhkaavat sekä ihmisten terveyttä että luonnon monimuotoisuutta.

    Artikkelikuva

  • 22.1.2025

    Ilmastonmuutos hajottaa hylyt nopeammin – ja se on ympäristöriski

    Monet laivojen ja veneiden hylyt sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, jotka vapautuvat mereen hylyn hajotessa. Meren lämpötilan nousu puolestaan nopeuttaa hylkyjen hajoamista.

    Artikkelikuva

  • 20.1.2025

    Yhdysvallat ja Chumash-alkuperäiskansa aloittavat historiallisen yhteistyön merialueella

    Chumash-alkuperäiskansa ryhtyy uuden merensuojelualueen hoitajaksi Kaliforniassa yhdessä Yhdysvaltojen liittovaltion kanssa. Kumppanuus antaa alkuperäiskansalle sananvaltaa siitä, miten aluetta tulisi suojella.

    Artikkelikuva

  • 24.5.2024

    ”Ilman Niiliä ei olisi mitään” – kriittinen vesipula uhkaa Egyptiä

    Assuanin kaupungissa Egyptissä kohoaa yksi maailman suurimmista padoista. Sen läpi mutkittelevan Niilin varrella sijaitsevilla saarilla elämä on riippuvaista joen vedestä. Ilmastokriisin, väestönkasvun ja poliittisten jännitteiden vuoksi Egyptin vesivarat ovat kuitenkin vaarassa loppua.

    Artikkelikuva

  • 22.3.2024

    Veden kulttuurinen merkitys vesikiistoissa tulisi ottaa vakavasti – vesi ylläpitää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta

    Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.

    Artikkelikuva

  • 10.5.2023

    Sydämen sivistystä ja arkipäivän hyviä tekoja – Heikki Pohdosta tuli urbaani roskankerääjä, joka haluaa kääntää keskustelua kaukaisten merten muovilautoista lähivesistöihin

    Syyllistäminen ei auta, käännyttäminen ei kannata. Muusikko Heikki Pohdolle roskien kerääminen on meditatiivista puuhaa. Voiko tällaista arkipäivän aktivismia pitää nykyajan sivistyksen merkkinä? ”Ainakaan tässä hommassa ei kannata ajatella pelastavansa maapalloa”, Pohto sanoo.

    Artikkelikuva

  • 15.3.2023

    Jättivoitto Balkanin luonnolle: Euroopan viimeinen villi joki Vjosa suojellaan

    Balkanille halutaan kolme kertaa nykyistä enemmän patoja. Paikallisten mukaan se olisi kuolonisku alueen luonnolle. Vastarinta tuotti tulosta, kun Albaniassa tehtiin ainutlaatuinen suojelupäätös: Vjosa-joki julistettiin kansallispuistoksi.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

TILAA LEHTI