• 10.8.2021

    Lapsia kuollut Afganistanin väkivallassa – Konflikti on edennyt ”uuteen, tuhoisaan vaiheeseen”, sanoo YK:n Afganistan-operaation johtaja

    Afganistanissa kuoli kolmen vuorokauden aikana ainakin 27 lasta. Väkivalta on kärjistynyt Yhdysvaltain joukkojen vetäydyttyä maasta. YK:n Afganistan-operaation johtaja Deborah Lyons vertaa konfliktia Syyrian ja Balkanin sotiin.

    Artikkelikuva

  • 6.8.2021

    Tuhansia ihmisiä katoaa El Salvadorissa vuosittain – Taustalla sisällissodan kipeä perintö

    Sisällissodan jäljistä yhä kärsivän El Salvadorin murhien ja katoamisten taustalla ovat perinteisesti olleet rikollisryhmät, mutta viime vuosien katoamisiin ovat voineet syyllistyä muutkin tahot. Naisten murhian taustalla on myös perheväkivaltaa.

    Artikkelikuva

  • 1.7.2021

    Tuhannet paenneet rikollisjengien välisiä taisteluita Haitissa – ”Mittakaava, jota emme koskaan kuvitelleet”

    Kilpailevien jengien välinen väkivalta vaikuttaa Haitissa noin 1,5 miljoonan ihmisen elämään. Kesäkuun alusta alkaen väkivalta on lisääntynyt. Maan sisäistä pakolaisuutta tarkkaileva IDMC-tutkimuskeskus pelkää tilanteen vielä pahenevan.

    Artikkelikuva

  • 9.6.2021

    Kysely: Hävittäjähanke jakaa suomalaisia – Etenkin nuoret lykkäisivät hanketta tai luopuisivat siitä kokonaan

    Rauhanjärjestöjen kyselyn mukaan hävittäjähanketta kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, mutta ero on pieni. Vastustajat perustelevat mielipidettään etenkin koronapandemian aiheuttamalla vaikealla taloustilanteella.

    Artikkelikuva

  • 7.6.2021

    Mafiat usein toimittajamurhien taustalla Latinalaisessa Amerikassa

    Latinalainen Amerikka oli maailman vaarallisin paikka toimittajille vuonna 2020. Pahin tilanne oli Meksikossa, jossa vähintään kahdeksan journalistia kuoli tutkittuaan poliitikkojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä, selviää Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportista. Brasiliassa taas presidentti Jair Bolsonaro muodostaa vakavan vaaran toimittajille.

    Artikkelikuva

  • 26.5.2021

    Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch patistaa Pohjoismaita kotiuttamaan kansalaisensa Syyriasta – Koillis-Syyriassa on arvioiden mukaan 164 pohjoismaalaista

    Jos Pohjoismaat eivät pysty auttamaan Koillis-Syyriassa olevia kansalaisiaan, ne saattavat laskea ihmisoikeuksien rimaa maailmanlaajuisesti, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Suomi ja Tanska ovat hiljattain ilmoittaneet kotiuttavansa kansalaisensa, mutta aikataulusta ei ole tietoa.

    Artikkelikuva

  • 20.5.2021

    Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen

    Arki miehitetyillä alueilla on jatkuvaa odottamista, kyllästymistä ja turhautumista. Se selittää myös viimeaikaisten väkivaltaisuuksien leimahtamista, sanovat akatemiatutkija Mikko Joronen sekä palestiinalaisnuorten kanssa työtä tekevä Rami Khader.

    Artikkelikuva

  • 14.5.2021

    Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

    Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.

    Artikkelikuva

  • 12.5.2021

    EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

    Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.

    Artikkelikuva

  • 5.5.2021

    Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

    Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.

    Artikkelikuva