20.11.2019
Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
11.11.2019
Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
1.11.2019
Kansainväliseltä yhteisöltä vaaditaan lisää rahoitusta myös pitkäaikaiseen työhön, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.
30.10.2019
Tutkimuksen mukaan lämpimässä säässä viihtyvää sienimyrkky aflatoksiinia löytyy suurimmasta osasta Ghanan viljelykasveja. Harva tietää sen terveysvaikutuksista.
29.10.2019
Lukuisat malilaiset ovat joutuneet viime vuosina pakenemaan ääri-islamilaista väkivaltaa. Osa on pystynyt palaamaan, mutta nyt haasteena on aavikoituminen.
16.10.2019
1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.
3.10.2019
Australialainen Tony Rinaudo kehitti nigeriläisviljelijöiden kanssa menetelmän, jonka avulla kuivillakin alueilla voidaan elvyttää puita ilman istutusta. Menetelmää käytetään yli 20:ssä Afrikan maassa, ja potentiaalia olisi levitä myös laajemmalle. ”Luonto kyllä parantaa itse itsensä, jos sen antaa tehdä niin”, Suomessa vieraillut Rinaudo sanoo.
9.9.2019
Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.
2.9.2019
Sisämaahan työntyvä merivesi on vienyt jo yli puolet Gulab Shahin perheen viljelmistä. Taustalla on muun muassa ilmastonmuutos ja Indus-joen patoaminen.
27.8.2019
Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.