• 29.1.2020

    Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset saavat varautua kylmään säähän, jonottamiseen ja ujoihin naapureihin – Kulttuurishokin välttämiseksi perehdytys aloitetaan jo lähtömaassa

    Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kolmen päivän tehokoulutuksessa opiskellaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa aina bussin käytöstä tasa-arvon kunnioittamiseen. ”Kulttuuriorientaatiosta oli hyötyä, sillä arabimaissa Suomea ei tunneta kovin hyvin”, kertoo Suomeen hyvin kotiutunut Heba Almahrous.

    Artikkelikuva

  • 18.12.2019

    Podcast: Suomi on harvoja maita, jotka tarjoavat oman äidinkielen opetusta maahanmuuttajalapsille – Gustavo García oli Suomen ensimmäinen kotikielen opettaja

    Maahanmuuttajalasten äidinkielen opetus kouluissa sai Suomessa alkunsa chileläisten pakolaisten lapsista ja venezuelalaisesta maahanmuuttajasta, Gustavo Garcíasta, vuonna 1973. Kuuntele podcast, jossa hän kertoo opetuksen alkuajoista ja pohtii äidinkielen merkitystä.

    Artikkelikuva

  • 3.12.2019

    Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

    Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.

    Artikkelikuva

  • 13.11.2019

    Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

    Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.

    Artikkelikuva

  • 7.11.2019

    Konflikti kärjistyy Kamerunissa – Apua tarvitsevien määrä on 15-kertaistunut kahdessa vuodessa

    Kieliriita on kärjistynyt väkivallaksi ja johtanut laajaan humanitaariseen kriisiin Kamerunissa. Yli 855 000 lasta on poissa koulusta maan lounais- ja luoteisosissa, kertovat YK:n avustusjärjestöt.

    Artikkelikuva

  • 22.10.2019

    Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

    Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.

    Artikkelikuva

  • 24.9.2019

    Kysely: Koulutuksen saanti huolettaa kriisialueiden lapsia enemmän kuin ruoka tai vesi

    Vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta suunnataan koulutuksen ylläpitämiseen. Kriisialueilla elävät lapset kuitenkin nostavat sen tärkeimmäksi huolenaiheekseen jopa ruuan ja veden yläpuolelle.

    Artikkelikuva

  • 19.9.2019

    Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun

    Köyhissä maissa 19 prosenttia 6–11-vuotiaista on poissa koulusta, rikkaissa taas vain kaksi prosenttia, käy ilmi Unescon tilastoista.

    Artikkelikuva

  • 30.8.2019

    Raportti: Alle puolet pakolaislapsista käy koulua – Mitä vanhempi lapsi, sitä vaikeammaksi kouluun pääsy muuttuu

    YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vaatii lisää rahoitusta etenkin yläkouluille. Korkeakoulutukseen jatkaa vain muutama prosentti pakolaisista.

    Artikkelikuva

  • 26.8.2019

    Unicef: Koulujen sulkeminen kolminkertaistunut Länsi- ja Keski-Afrikassa vuoden aikana – Taustalla hyökkäykset koulujärjestelmää vastaan

    Kouluja käytetään aseellisten ryhmien tukikohtina. Ääriryhmät pitävät niitä myös ”länsimaisen” kasvatuksen tyyssijana.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti