• 7.9.2023

    Suomen suunnitelma leikata kehitysyhteistyön maaohjelmista ei ole paras mahdollinen peliliike geopoliittisen kilpailun keskellä – ”Ulkopoliittinen vaikutusvalta vähenee”, sanoo tutkija Eija Ranta

    Suomen kehitysyhteistyöleikkausten kohteeksi voivat joutua maat, jotka eivät ole tuominneet riittävän selvästi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomalaistutkijat eivät usko, että Suomen vaikutusvalta riittää kovinkaan pitkälle. Vastakkainasettelu sen sijaan voi lisääntyä.

    Artikkelikuva

  • 31.8.2023

    Eikö kehitysyhteistyö enää kiinnosta miehiä? – Sukupuoli ei selitä kaikkea, mutta erot ovat viime vuosina syventyneet

    Ulkoministeriön kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien miesten osuus väestöstä on romahtanut alle puoleen muutamassa vuodessa. Tutkijaa tulos hämmästyttää, sillä tavallisesti naiset ja miehet ovat arvoiltaan varsin samanlaisia. Taustalla voi olla viime vuosien kriittinen poliittinen keskustelu, joka on puhutellut erityisesti miehiä.

    Artikkelikuva

  • 29.8.2023

    Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyön maaohjelmiin leikkauksia

    Suomi leikkaa ensi vuonna etenkin kahdenvälisestä tuesta, mutta vielä on epäselvää, mitkä maat karsiutuvat. Kansalaisjärjestön rahoitus pysyy tämänvuotisella tasolla.

    Artikkelikuva

  • 16.8.2023

    Länsimainen kehitysyhteistyö painottaa yksilön ihmisoikeuksia, mutta yhteisöllisissä kulttuureissa ajatus on vieras – Tutkija Virpi Mesiäislehdon mielestä vammaistyössä pitäisi hyödyntää tehokkaammin yhteisöjen omia voimavaroja

    Virpi Mesiäislehto tutki väitöskirjassaan Tansanian vammaisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saavutettavuutta ja kuukautisterveyttä. Tutkimuksen mukaan yhteisöjen omat epäviralliset tukiverkostot kannattelevat vammaisia tyttöjä. Länsimaisen vammaisaktivismin tavoite itsenäisyydestä voidaankin kokea paradoksiksi.

    Artikkelikuva

  • 20.6.2023

    Syyrian koleraepidemia oli melkein nujerrettu, sitten tulivat maanjäristykset

    Syyrian koleraepidemia oli melkein tukahdutettu onnistuneen rokotusohjelman avulla. Sitten alueelle iski kaksi maanjäristystä, joiden seurauksena tartunnat kasvoivat. Nyt rokotustyö on aloitettu uudelleen.

    Artikkelikuva

  • 19.6.2023

    Uusi hallitus kääntää kehitysyhteistyöbudjetin takaisin lasku-uralle ja ehdollistaa avun Venäjä-kantojen perusteella – ”En ole varma, että se on Ukrainan etu”, sanoo KUA:n vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso

    Kehitysyhteistyövaroja leikataan hallituskauden aikana 790 miljoonaa euroa suunniteltuun verrattuna, mutta järjestöjen pahimmat pelot eivät näytä toteutuvan. Tunnelmat ovatkin ristiriitaiset, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Tapio Laakso.

    Artikkelikuva

  • 17.6.2023

    ”Tähtään siihen, että olisin joka päivä pikkuisen väärässä ja voisin oppia jotain uutta” 

    Omalle seurakunnalle saarnaaminen tai pelkkä hyvien eleiden tekeminen ei pelasta maailmaa, uskoo kansalaisaktivisti ja tietokirjailija Risto Isomäki. Mustavalkoisuuden sijaan nyt tarvitaan siltojen rakentamista hyvin eri tavoin ajattelevien ihmisten välille.

    Artikkelikuva

  • 15.6.2023

    Kauppaa, ei ruoka-apua – Afrikan Reilun kaupan johtajat toivovat tukea maanosan ruuantuotannon vahvistamiseen: ”Jos nälänhätää ei ratkaista, turvallisuusuhka voi levitä rajojen yli”

    Afrikan ruokakriisi on syventynyt. Isaac Tongolalla ja Chris Oluoch'lla on esittää yksi ratkaisu: EU-maiden tulee tehdä yhteistyötä Afrikan valtioiden kanssa, jotta kauppa saadaan kaikille reiluksi.

    Artikkelikuva

  • 15.6.2023

    Kehitysyhteistyöstä leikataan ennakkotietojen mukaan tuntuva siivu – Järjestöjä huolettaa Suomen perääntyminen globaalista vastuunotosta

    Mediatietojen mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan tällä hallituskaudella enimmillään miljardi euroa ja vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja. ”Kriisit vaikuttavat myös Suomeen, ja perääntymällä yhteistyöstä niiden ratkaisemisessa vahingoitamme myös itseämme”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso.

    Artikkelikuva

  • 14.6.2023

    Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää

    Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

    Artikkelikuva