• 3.4.2025

    Suomen irtautuminen miinakieltosopimuksesta nakertaisi kansainvälistä järjestelmää, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson – ”Jos tästä nakerretaan, mikä on seuraava askel?”

    Jos Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, se näyttää huonoa esimerkkiä myös muille maille, sanoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson. Hänen mukaansa vastuullista miinoittamista ei ole olemassa.

    Artikkelikuva

  • 25.3.2025

    Filippiinien ihmisoikeusjärjestöt odottavat toiveikkaina Rodrigo Duterten oikeudenkäyntiä – Ex-presidentti joutuu vastuuseen verisestä huumesodasta 

    Filippiinien entinen presidentti pidätettiin maaliskuussa Manilan lentokentällä ja kuljetettiin kansainväliseen rikostuomioistuimeen epäiltynä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Ihmisoikeusjärjestö TFDP:n johtaja Emmanuel Amistad toivoo, että 79-vuotias Duterte elää niin pitkään, että uhrit saavat oikeutta.

    Artikkelikuva

  • 4.3.2025

    Hyvän Tekijät -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan sodan säännöistä: ”Keskeinen rikkomus on se, että hyökkäyksiä kohdistetaan siviileihin”

    Hyvän Tekijät -podcastin jaksossa pitkän uran Suomen Punaisessa Ristissä tehnyt Kristiina Kumpula avaa sodan sääntöjä. Vaikka sodan säännöt tunnetaan ja tunnistetaan paremmin kuin aiemmin, niitä ei aina noudateta.

    Artikkelikuva

  • 19.12.2024

    Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syyttää Israelia kansanmurhasta – Veden epääminen johtanut tuhansien kuolemaan

    Israel on tuhonnut Gazan vesi-infrastruktuuria ja estänyt vedensaannin. Ihmisoikeusjärjestö vaatii muita maita katkaisemaan sotilaallisen avun Israelille ja arvioimaan kahdenväliset sopimukset uudelleen.

    Artikkelikuva

  • 19.12.2024

    Suomen ei pidä irtautua henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta, sanovat rauhanjärjestöt – ”Suomi voi aiheuttaa dominoefektin”

    Kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi on onnistunut keräämään eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 nimeä. Sopimuksen hylkääminen olisi viesti siitä, että Suomi on valmis tinkimään humanitaarisista periaatteistaan, sanovat rauhanjärjestöt.

    Artikkelikuva

  • 5.12.2024

    Amnesty: Israel syyllistyy Gazassa palestiinalaisten kansanmurhaan – ”Voimme tehdä vain yhden johtopäätöksen”

    Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaatii valtioita ryhtymään toimiin Israelin tekojen estämiseksi ”siitäkin huolimatta, että kansanmurhan toteaminen olisi epämiellyttävää joillekin Israelin liittolaisille”.

    Artikkelikuva

  • 29.11.2024

    Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä hakee pidätysmääräystä Myanmarin armeijan komentajalle

    Myanmarin armeijan epäillään syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan vuonna 2017, kun satoja tuhansia rohingyavähemmistön edustajia ajettiin pakoon naapurimaa Bangladeshiin. Myanmar ei ole tuomioistuimen jäsen mutta Bangladesh on.

    Artikkelikuva

  • 27.11.2024

    ”Historiallinen läpimurto” – YK-maat alkavat neuvotella rikoksia ihmisyyttä vastaan koskevasta sopimuksesta

    Rikokset ihmisyyttä vastaan ovat kiellettyjä jo nyt, mutta erillinen kansainvälinen sopimus puuttuu. Nyt valtiot ovat sopineet neuvotteluiden aloittamisesta. Venäjä harasi päätöslauselmaa vastaan, ja Israel sanoutui irti kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevasta osuudesta.

    Artikkelikuva

  • 18.11.2024

    Israelin toimet Gazassa alkavat muistuttaa yhä enemmän kansanmurhaa – Mutta riittääkö näyttö kansainväliselle tuomioistuimelle ja onko sillä edes väliä?

    Israelin systemaattisista rikkomuksista Gazassa tulee nyt jatkuvasti lisää todistusaineistoa, mutta kansanmurhatuomio riippuu siitä, miten Etelä-Afrikan kansainväliselle tuomioistuimelle toimittamaa todistusaineistoa tulkitaan. ”On vaikea välttyä siltä käsitykseltä, että Israelin politiikan tarkoituksena on tehdä Gaza elinkelvottomaksi ja tuhota tai päästä jollakin tavalla eroon siellä olevasta kansanryhmästä”, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

    Artikkelikuva

  • 15.11.2024

    Berliinissä vaaditaan hyvitystä kolonialismista – Afrikan maat jakaneesta Berliinin konferenssista tulee kuluneeksi 140 vuotta

    Euroopan maat ja Yhdysvallat virallistivat Afrikan valloituksen vuonna 1884 alkaneessa Berliinin konferenssissa. Uusi konferenssi vaatii kolonialismin vaikutusten tunnustamista ja hyvityksiä.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

TILAA LEHTI