• 24.8.2021

    Huoli Tunisian demokratiasta kasvaa – Presidentti päätti pitää parlamentin toiminnan keskeytyksissä

    Tunisiassa on kuukauden ajan keskusteltu siitä, onko maan presidentti Kais Saied syyllistynyt vallankaappaukseen vai ei erottaessaan pääministerin ja jäädyttäessään parlamentin toiminnan. Nyt presidentin itsevaltaiset otteet ovat koventuneet.

    Artikkelikuva

  • 12.8.2021

    Moni tunisialainen haikaili vahvan johtajan perään, ja toive toteutui, kun presidentti nappasi vallan itselleen – Nyt edessä voi olla paluu itsevaltiuden aikaan, varoittaa tutkija

    Tunisia on arabimaista ainoa, josta tuli vuoden 2011 kansannousujen jälkeen demokratia. Heinäkuun lopussa maan presidentti Kais Saied kuitenkin erotti pääministerin ja jäädytti parlamentin toiminnan. Ihmisoikeusaktivisti Nosra Ayari uskoo, että maan demokratia kestää, tutkija Monica Marksin mukaan riski diktatuuriin paluusta on suuri.

    Artikkelikuva

  • 4.8.2021

    Ihmisoikeusjärjestö HRW vaatii YK:ta tutkimaan Libanonin vuoden takaisen räjähdyksen – ”He tiesivät, mitä tapahtuisi, eivätkä toimineet”, kritisoi tyttärensä menettänyt isä

    Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin uusi raportti syyttää useita korkean tason viranomaisia ja poliitikkoja Libanonissa vuosi sitten tapahtuneesta, yli 200 ihmisen kuolemaan johtaneesta räjähdyksestä. Maan lähes romahtanut hallinto ei ole kyennyt tutkimaan tapausta vaan on pikemminkin pyrkinyt estämään tutkinnan.

    Artikkelikuva

  • 12.7.2021

    Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta

    Englanninkielistä vähemmistöä edustavan separatistiryhmän taistelut hallitusta vastaan ovat kestäneet jo viisi vuotta. ”Seuraava sukupolvi tuhotaan silmiemme edessä, ja se vain lisää halveksuntaa ja vieraantumista valtiota kohtaan heidän kasvaessaan”, varoittaa politiikan tutkija Christopher Fomunyoh.

    Artikkelikuva

  • 1.7.2021

    Tuhannet paenneet rikollisjengien välisiä taisteluita Haitissa – ”Mittakaava, jota emme koskaan kuvitelleet”

    Kilpailevien jengien välinen väkivalta vaikuttaa Haitissa noin 1,5 miljoonan ihmisen elämään. Kesäkuun alusta alkaen väkivalta on lisääntynyt. Maan sisäistä pakolaisuutta tarkkaileva IDMC-tutkimuskeskus pelkää tilanteen vielä pahenevan.

    Artikkelikuva

  • 21.6.2021

    Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

    Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

    Artikkelikuva

  • 16.6.2021

    Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna

    Egypti teloitti viime vuonna kolmanneksi eniten ihmisiä koko maailmassa. Nyt vetoomustuomioistuin on pitänyt voimassa 12 kuolemantuomiota, jotka liittyvät vuoden 2013 vallankaappauksen jälkeisiin mielenosoituksiin.

    Artikkelikuva

  • 15.6.2021

    Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

    Kansainvälinen rikostuomioistuin on tutkinut Filippiinien väkivaltaista huumesotaa vuodesta 2018 alkaen, mikä on johtanut maan eroamiseen tuomioistuimesta. Virallinen tutkintaprosessi voidaan silti aloittaa, sanoo tuomioistuimen pääsyyttäjä, virastaan pian väistyvä Fatou Bensouda.

    Artikkelikuva

  • 6.5.2021

    Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

    Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.

    Artikkelikuva

  • 5.5.2021

    Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

    Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.

    Artikkelikuva