• 5.4.2023

    Kansalaisyhteiskuntaa sorretaan yhä kiivaammin ja trendi on huolestuttava Euroopassakin, kertoo tuore selvitys – ”Lähes kaikkien Euroopan maiden kohteena on ilmastoliike”, sanoo Civicus-järjestön tutkimusjohtaja Marianna Belalba

    Jo lähes 30 prosenttia maailman väestöstä elää maissa, joissa kansalaisjärjestöt eivät voi toimia käytännössä lainkaan. Turvassa ei ole myöskään Eurooppa, jossa viranomaisten hampaissa ovat etenkin Elokapinan mielenosoittajat, kertoo Civicuksen tuore raportti.

    Artikkelikuva

  • 8.3.2023

    Tilasto: Jokaisessa toiminnassa olevassa parlamentissa on vähintään yksi naiskansanedustaja – ensimmäistä kertaa historiassa

    Yli neljännes maailman kansanedustajista on naisia, mutta tasa-arvoon on matkaa vielä ainakin 80 vuotta, kertoo Parlamenttien välinen liitto.

    Artikkelikuva

  • 7.3.2023

    Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?

    Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.

    Artikkelikuva

  • 6.3.2023

    Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

    Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

    Artikkelikuva

  • 3.3.2023

    Amnesty: Iran teloittanut tänä vuonna lähes sata ihmistä

    Iranissa on teloitettu tänä vuonna erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia, suurin osa huumerikoksista. Ihmisiä on tuomittu myös protesteista.

    Artikkelikuva

  • 1.3.2023

    Myanmarin sotilasjuntta yrittää juurruttaa valtaansa vaaleilla, joihin oppositio ei käytännössä voisi osallistua

    Myanmarin kaksi vuotta vallassa ollut sotilasjuntta aikoo järjestää vaalit, mutta oppositio on käytännössä suljettu pois säädöksellä, joka kieltää rikostuomion saaneilta liittymisen puolueisiin. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Johannes Vierula varoittaa, että vaaleja ei pidä nähdä merkkinä demokratian kehittymisestä.

    Artikkelikuva

  • 28.2.2023

    Levottomassa Itä-Kongossa riehuu jälleen konflikti, jonka juuret ovat Ruandan kansanmurhassa – Kovimman hinnan maksavat siviilit

    Tutsien oikeuksia puolustava kapinallisryhmä M23 on herännyt henkiin Kongossa ja tekee nyt raakoja hyökkäyksiä tukenaan Kongon naapurimaa Ruanda. Maassa hiljattain vieraillut avustustyöntekijä Tero Mesiäislehto ja siellä aiemmin pitkään asunut kehitysyhteistyöntekijä Marjo Mäenpää kertovat Kongon todellisuudesta, jossa on sekä kurjuutta että toivoa.

    Artikkelikuva

  • 6.2.2023

    Nigerian polarisoituminen näkyy kiihtyvänä väkivaltana – Tabitha Siman menetti neljä perheenjäsentä hyökkäyksessä

    Lukuisat väkivaltaan turvautuvat ryhmittymät uhkaavat ovat merkki Nigerian syvään juurtuneista jakolinjoista. Väkivallan keskukseksi on nousemassa Pohjois-Nigerian Kaduna, jossa yli 1 800 ihmistä menetti henkensä viime vuonna.

    Artikkelikuva

  • 12.1.2023

    Afganistanin tulevaisuus on synkkä, jos Taliban ei peru päätöstä kieltää naisilta työ järjestöissä – ”On mahdoton yhtälö, jos naiset eivät pääse töihin”, sanoo Suomen Lääkärit ilman rajoja -järjestön johtaja Linda Konate

    Afganistanissa tarvitaan kipeästi naispuolisia avustustyöntekijöitä etenkin terveyssektorilla. Lääkärit ilman rajoja -järjestön ja Väestöliiton tukemat klinikat jatkavat yhä toimintaansa, mutta Talibanin rajoitusten takia naispuolisia ammattilaisia voi tulevaisuudessa olla vaikea saada.

    Artikkelikuva

  • 10.1.2023

    Perussuomalaiset leikkaisi kehitysyhteistyöstä, koska se ei tuota lisäarvoa suomalaisille – Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo hämmästelee näkemystä

    Perussuomalaisten uuden talouspoliittisen ohjelman mukaan Suomella ei ole enää varaa kehitysapuun ja ”ilmastopuuhasteluun”. Leikkaukset tarkoittaisivat vastuunpakoilua, kritisoi Fingon vaikuttamisen johtaja Ilmari Nalbantoglu.

    Artikkelikuva