• 19.4.2023

    Sudanin konfliktissa on kyse vaarallisesta valtapelistä, jossa roolinsa on myös ulkovalloilla – ”Kaikki paine pitäisi laittaa siihen, että sota loppuu”, sanoo tutkija Redie Bereketeab

    Sudanin armeija ja RSF-ryhmä taistelevat vaikutusvallasta ja rikkauksista – ja kumpikin uskoo voivansa voittaa. Ulkovallat ovat toistaiseksi vaatineet yhtenäisenä rintamana väkivallan lopettamista, mutta niilläkin on Sudanissa omat intressinsä. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei luoda hetkessä, muistuttaa Afrikan sarven konflikteihin perehtynyt Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Redie Bereketeab.

    Artikkelikuva

  • 28.2.2023

    Levottomassa Itä-Kongossa riehuu jälleen konflikti, jonka juuret ovat Ruandan kansanmurhassa – Kovimman hinnan maksavat siviilit

    Tutsien oikeuksia puolustava kapinallisryhmä M23 on herännyt henkiin Kongossa ja tekee nyt raakoja hyökkäyksiä tukenaan Kongon naapurimaa Ruanda. Maassa hiljattain vieraillut avustustyöntekijä Tero Mesiäislehto ja siellä aiemmin pitkään asunut kehitysyhteistyöntekijä Marjo Mäenpää kertovat Kongon todellisuudesta, jossa on sekä kurjuutta että toivoa.

    Artikkelikuva

  • 5.10.2022

    Pystyykö kuningattaren kuoleman jälkeen uuden johtajan saanut Kansainyhteisö kohtaamaan menneisyytensä ja keksimään itsensä uudelleen?

    Pääosin Britannian entisistä siirtomaista koostuva Kansainyhteisö elää kuningatar Elisabet II:n kuoleman jälkeen epävarmoja aikoja. Kuningatar julisti omistautumistaan sille nuoresta pitäen, mutta nyt järjestö joutuu kohtaamaan muuttuvan maailman uudet haasteet sekä vaatimukset myös menneisyyden hyvittämisestä.

    Artikkelikuva

  • 18.6.2021

    Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

    Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.

    Artikkelikuva

  • 21.5.2021

    Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

    Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.

    Artikkelikuva

  • 12.5.2021

    EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

    Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.

    Artikkelikuva

  • 26.4.2021

    Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

    Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.

    Artikkelikuva

  • 11.11.2020

    Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”

    Yhä useampi avunantajamaa suuntaa kehitysapuvaroja omien intressiensä edistämiseen köyhyyden poistamisen sijasta. Suomi on 29 maan joukossa vasta sijalla 17.

    Artikkelikuva

  • 7.9.2020

    Koronakriisi haastaa kansainvälisen yhteistyön – ”Olen huolissani itsekkyydestä, joka nostaa eri valtioiden toiminnassa selvästi päätään”, sanoo professori Helena Ranta

    Monenkeskistä yhteistyötä tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan, todettiin Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien webinaarissa.

    Artikkelikuva

  • 2.9.2020

    Suomi haluaa päivittää Afrikka-strategiansa 2000-luvulle, eikä se ole ainoa – Miksi Afrikka kiinnostaa nyt kaikkia?

    Suomen tänä vuonna laadittava Afrikka-strategia painottaa tasavertaisuutta ja aiemman apunäkökulman sijasta kaupallisia ja poliittisia suhteita. Samaan pyrkivät myös monet muut maat, etenkin suurvallat. Riskinä on, että afrikkalaisten tarpeet unohtuvat – kuten monesti aiemminkin.

    Artikkelikuva