• 26.4.2023

    Ukrainan sota herätti henkiin geopoliittisen kilpailun Afrikasta – Maanosan pitää nyt vältellä joutumista supervaltojen intressien ristipaineeseen

    Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Se vaatii maanosalta huolellista strategiaa ja sen omien voimavarojen hyödyntämistä, kirjoittaa Linus Atarah.

  • 25.4.2023

    Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?

    Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.

  • 19.4.2023

    Sudanin konfliktissa on kyse vaarallisesta valtapelistä, jossa roolinsa on myös ulkovalloilla – ”Kaikki paine pitäisi laittaa siihen, että sota loppuu”, sanoo tutkija Redie Bereketeab

    Sudanin armeija ja RSF-ryhmä taistelevat vaikutusvallasta ja rikkauksista – ja kumpikin uskoo voivansa voittaa. Ulkovallat ovat toistaiseksi vaatineet yhtenäisenä rintamana väkivallan lopettamista, mutta niilläkin on Sudanissa omat intressinsä. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei luoda hetkessä, muistuttaa Afrikan sarven konflikteihin perehtynyt Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Redie Bereketeab.

  • 28.2.2023

    Levottomassa Itä-Kongossa riehuu jälleen konflikti, jonka juuret ovat Ruandan kansanmurhassa – Kovimman hinnan maksavat siviilit

    Tutsien oikeuksia puolustava kapinallisryhmä M23 on herännyt henkiin Kongossa ja tekee nyt raakoja hyökkäyksiä tukenaan Kongon naapurimaa Ruanda. Maassa hiljattain vieraillut avustustyöntekijä Tero Mesiäislehto ja siellä aiemmin pitkään asunut kehitysyhteistyöntekijä Marjo Mäenpää kertovat Kongon todellisuudesta, jossa on sekä kurjuutta että toivoa.

  • 5.10.2022

    Pystyykö kuningattaren kuoleman jälkeen uuden johtajan saanut Kansainyhteisö kohtaamaan menneisyytensä ja keksimään itsensä uudelleen?

    Pääosin Britannian entisistä siirtomaista koostuva Kansainyhteisö elää kuningatar Elisabet II:n kuoleman jälkeen epävarmoja aikoja. Kuningatar julisti omistautumistaan sille nuoresta pitäen, mutta nyt järjestö joutuu kohtaamaan muuttuvan maailman uudet haasteet sekä vaatimukset myös menneisyyden hyvittämisestä.

  • 18.6.2021

    Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

    Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.

  • 21.5.2021

    Myanmar voi olla matkalla kohti pitkää diktatuurin kautta, sanovat asiantuntijat – ”Muutoksen täytyy tulla sisältäpäin”

    Myanmarin vallankaappaus on johtanut yli 800 ihmisen kuolemaan ja vakavaan talouskriisiin. Muiden maiden on vaikea vaikuttaa sotilasjunttaan, sillä esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja EU:n lähestymistavat ovat hyvin erilaiset, sanovat muun muassa Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.

  • 12.5.2021

    EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

    Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.

  • 26.4.2021

    Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

    Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.

  • 11.11.2020

    Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”

    Yhä useampi avunantajamaa suuntaa kehitysapuvaroja omien intressiensä edistämiseen köyhyyden poistamisen sijasta. Suomi on 29 maan joukossa vasta sijalla 17.