• 14.8.2024

    Suomen uusi kehityspoliittinen linja herättää hämmennystä asiantuntijoissa – ”Eihän suomalainenkaan yhteiskunta toimi pelkästään kauppaa tekemällä”

    Hallituksen uusi selonteko nivoo kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan yhteen aiempaa suoraviivaisemmin. Se huolestuttaa asiantuntijoita, sillä näyttöä yksityisen sektorin kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ei juuri ole.

    Artikkelikuva

  • 14.5.2024

    Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys kaipaa kipeästi uudistamista

    Tapa, jolla kansainvälistä oikeutta poljetaan Ukrainassa ja Gazassa, kertoo siitä, että jotain on rikki. Toisen maailmansodan jälkeen perustettuja kansainvälisiä monenkeskisiä instituutioita on uudistettava, sillä muuten meillä ei ole mitään, minkä puoleen kääntyä, kun säännöt romahtavat, kirjoittaa Linus Atarah.

    Artikkelikuva

  • 2.5.2024

    Pakistania uhkaavat joko Yhdysvaltain pakotteet tai miljardisakko Iranilta

    Pakistan ja Iran ovat rakentaneet pitkään kaasuputkea, jonka turvin Pakistan saisi halpaa kaasua. Iran on kuitenkin Yhdysvaltain pakotteiden alainen, ja nyt pakotteet uhkaavat myös Pakistania.

    Artikkelikuva

  • 20.12.2023

    Presidentinvaaliehdokkaat kohtasivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa – Rajatoimista erimielisyyttä, globaali etelä jäi sivurooliin

    Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, sanoivat presidentinvaaliehdokkaat paneelikeskustelussa. Mika Aaltola (sit) korosti varustautumisen tärkeyttä, Jutta Urpilainen (sd) puolestaan muistutti viholliskuvien luomisen vaaroista.

    Artikkelikuva

  • 20.11.2023

    Tutkija: Suomen päätös sulkea rajanylitysasemia on osa kansainvälistä ilmiötä – Rikkaat maat yrittävät estää turvapaikanhakijoiden saapumisen

    Suomen päätös sulkea neljä rajanylitysasemaa ja keskittää turvapaikkahakemukset tietyille asemille on merkki siitä, että Suomi haluaa pitää yllä vain minimitasoa kansainvälisten velvoitteidensa noudattamisessa, sanoo tutkija Stephen Phillips.

    Artikkelikuva

  • 16.11.2023

    YK:n pian alkava Dubain ilmastokokous on tärkein sitten historiallisen Pariisin kokouksen – 1,5 asteen tavoitteen pelastaminen vaatii fossiilisista polttoaineista luopumista, muistuttavat asiantuntijat

    Marraskuun viimeisenä päivänä alkavassa YK:n ilmastokokouksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa, ovatko valtiot noudattaneet vuonna 2015 hyväksyttyä Pariisin ilmastosopimusta. Suomalaisjärjestöjen asiantuntijat odottavat kunnianhimoisia johtopäätöksiä, sillä tiedossa on, että maapallon lämpeneminen on karkaamassa käsistä.

    Artikkelikuva

  • 31.10.2023

    Fingo: Suomen olisi pitänyt tukea YK-äänestyksessä tulitaukoa Gazaan

    Suomen pitäisi huomioida äänestyspäätöksissään ihmisoikeudet ja siviilien suojelun tarve, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

    Artikkelikuva

  • 4.10.2023

    Kun Marokossa järisi, naapurimaat tarjosivat apuaan niin kuin pitikin – Mutta oliko kyseessä sittenkin valkoisen pelastajan kompleksi?

    Länsimaisessa mediassa ihmeteltiin, miksi Marokko ottaa vastaan vain osan tarjotusta avusta maanjäristyksen tuhojen korjaamiseen. Siihen saattoi olla ihan järkeväkin syy.

    Artikkelikuva

  • 26.4.2023

    Ukrainan sota herätti henkiin geopoliittisen kilpailun Afrikasta – Maanosan pitää nyt vältellä joutumista supervaltojen intressien ristipaineeseen

    Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Se vaatii maanosalta huolellista strategiaa ja sen omien voimavarojen hyödyntämistä, kirjoittaa Linus Atarah.

    Artikkelikuva

  • 25.4.2023

    Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?

    Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.

    Artikkelikuva