• 13.11.2024

    Ihmisoikeusjärjestöt vaativat Fifaa estämään jalkapallon MM-kisojen päätymisen Saudi-Arabialle – ”Monia tulee kuolemaan”

    Saudi-Arabia todennäköisesti saa järjestää vuoden 2034 jalkapallon MM-kisat. Kansainvälinen jalkapalloliitto edellyttää ihmisoikeusselvityksiä, mutta ne eivät vakuuta järjestöjä.

  • 20.8.2024

    ”Toivoisin, että valtiolta tulisi analyysi siitä, mitä tästä kaikesta voi seurata” – Valtiontukien leikkuriin joutuvat myös Ihmisoikeusliitto ja Pakolaisneuvonta

    Pakolaisneuvonta menettää oikeusministeriöltä saamansa valtionavustuksen kokonaan, Ihmisoikeusliiton tuki yli puolittuu. Järjestön pääsihteeri Kaari Mattila toivoo, että valtio selvittäisi, millaisia vaikutuksia monelle eri järjestösektorille yhtä aikaa kohdistuvilla leikkauksilla tulee olemaan.

  • 6.6.2024

    YK:n tulevaisuushuippukokous yrittää palauttaa uskon monenkeskiseen yhteistyöhön – ”Tämä on viimeisiä hetkiä sopia yhdessä siitä, mihin ollaan menossa”

    Luottamus yhdessä sovittuihin sääntöihin ja valtioiden väliseen yhteistyöhön on ajautunut kriisiin muun muassa koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja Venäjän hyökkäyssodan takia. YK:n tulevaisuushuippukokous yrittää saada maat sitoutumaan uudelleen monenkeskiseen järjestelmään. Kokousta tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan, sanoo suurlähettiläs Lauri Voionmaa.

  • 14.5.2024

    Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys kaipaa kipeästi uudistamista

    Tapa, jolla kansainvälistä oikeutta poljetaan Ukrainassa ja Gazassa, kertoo siitä, että jotain on rikki. Toisen maailmansodan jälkeen perustettuja kansainvälisiä monenkeskisiä instituutioita on uudistettava, sillä muuten meillä ei ole mitään, minkä puoleen kääntyä, kun säännöt romahtavat, kirjoittaa Linus Atarah.

  • 18.4.2024

    Kansainvälinen tuomioistuin ei ole maailmanpoliisi, joka pystyy lopettamaan sodat – Silti myös Israelia kiinnostaa, mikä on kansanmurhaoikeudenkäynnin lopputulos

    Israel ei näytä noudattaneen ainakaan kaikkia kansainvälisen tuomioistuimen määräyksiä Gazan sodassa, mutta se ei tarkoita, etteikö YK:n tärkeimmällä oikeuselimellä olisi edelleen arvovaltaa, sanovat asiantuntijat. Tärkeää olisi, etteivät myöskään muut maat murentaisi kansainvälistä oikeutta, sanoo YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

  • 31.8.2023

    Eikö kehitysyhteistyö enää kiinnosta miehiä? – Sukupuoli ei selitä kaikkea, mutta erot ovat viime vuosina syventyneet

    Ulkoministeriön kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien miesten osuus väestöstä on romahtanut alle puoleen muutamassa vuodessa. Tutkijaa tulos hämmästyttää, sillä tavallisesti naiset ja miehet ovat arvoiltaan varsin samanlaisia. Taustalla voi olla viime vuosien kriittinen poliittinen keskustelu, joka on puhutellut erityisesti miehiä.

  • 16.3.2023

    Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”

    Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.

  • 21.12.2022

    Suomi on profiloitunut etenkin naisten oikeuksien puolustajana ensimmäisenä vuotenaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa – ”Luottopakilta” kaivataan kuitenkin rohkeampia avauksia

    YK:n ihmisoikeusneuvosto saa usein kritiikkiä hampaattomuudestaan, mutta kuluneena vuonna se on pysynyt toimintakykyisenä karmivasta globaalista ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Suomi on pärjännyt neuvoston jäsenenä hyvin, mutta se voisi osoittaa lisää johtajuutta, sanovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Amnestyn asiantuntija Vilja Härkönen.

  • 23.11.2022

    Qatarin parjatut MM-kisat ovat johtaneet ennenäkemättömään keskusteluun urheilun ihmisoikeusvastuusta – ”Viimeistään näiden kisojen jälkeen kukaan ei voi enää väittää, että urheilua ei saa sotkea politiikkaan”

    Kriittinen keskustelu Qatarin MM-kisoista on johtanut myös konkreettisiin työntekijöiden oikeuksien parannuksiin. SASKin kotimaantyön päällikön Ellinoora Vesalan mukaan nyt tärkeintä on varmistaa, ettei ihmisoikeuksia polkeville maille enää myönnetä kisoja.

  • 11.10.2022

    Tekikö ilmastonmuutos ydinvoimasta tilapäisesti ”vihreää”? – Tulevaisuuden energianlähde se tuskin on

    Ydinvoiman kannatus on kasvanut, eikä osa ympäristöliikkeestäkään vastusta sitä yhtä äänekkäästi kuin aiemmin. Kannatuksen kasvun taustalla on periaatteessa ilmastonmuutos mutta myös halu säilyttää rikkaiden länsimaalaisten elintaso, toteaa tutkija Maarit Laihonen.