• 13.12.2024

    Velvollisuus ja pakko ajavat uutta saamelaisnuorten sukupolvea aktivismiin: ”Tulee sellainen olo, että jos minä en tee nyt, niin kuka sitten”

    Osa saamelaisnuorista kokee painetta toimia aktivistina. Vaikuttaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi tuntua taakalta, joka on kuitenkin tehtävä, jotta saamelaisten oikeudet totetuisivat. Saamelaisen kulttuurin professori pelkää, että aktivismi muodostaa saamelaisnuorten identiteetin lähtökohdaksi vastakkainasettelun valtaväestöön.

    Artikkelikuva

  • 11.12.2024

    ”Näen enemmän yhteistä kuin eroja wirrarikojen ja saamelaisten välillä” – Helsingin Taideyliopiston näyttely avaa katsojille ikkunan alkuperäiskansojen taiteeseen

    Palaamisia -näyttely haastaa kolonialistisen perinteen, jossa alkuperäiskansojen taide-esineitä on kuljetettu tai ryöstetty länsimaisiin museoihin. Näyttelyssä kolmen eri maan alkuperäiskansat pääsevät vuoropuheluun keskenään, ja heidän kulttuurinsa ja näkemyksensä tuodaan yhteen.

    Artikkelikuva

  • 3.9.2024

    Pyhän lehden paluu – Kokanlehden perinteinen käyttö kiinnostaa nyt Perun nuorta sukupolvea

    Kokanviljely tunnetaan Euroopassa lähinnä kokaiinintuotannosta. Perussa kokanlehti on kuitenkin muinainen rohto, jonka suosio on elpynyt stigman hälvenemisen myötä. Kuvareportaasi Andeilta.

    Artikkelikuva

  • 14.8.2024

    Poliitikko voi olla myös kansan palvelija

    Amazonin alkuperäiskansojen yhteisöissä päälliköt palvelevat yhteisöään epäitsekkäästi. Toisin on meillä: johtajamme eivät vain tarjoile hyvää kansalleen vaan käyttävät jatkuvasti valtaansa sitä kohtaan, kulttuuriantropologi Suvi Jaakkola kirjoittaa.

    Artikkelikuva

  • 22.3.2024

    Veden kulttuurinen merkitys vesikiistoissa tulisi ottaa vakavasti – vesi ylläpitää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta

    Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.

    Artikkelikuva

  • 6.2.2024

    Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

    Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.

    Artikkelikuva

  • 18.12.2023

    Australia sanoi ei – historiallinen lakialoite alkuperäiskansojen oikeuksien parantamiseksi kaatui kansanäänestyksessä

    Australiassa pidettiin kansanäänestys siitä, perustetaanko maan alkuperäiskansoille neuvoa-antava elin. Elimen tarkoituksena olisi ollut käsitellä maan lakien vaikutusta alkuperäiskansojen yhteisöihin. Aloite kuitenkin kaatui kansanäänestyksessä.

    Artikkelikuva

  • 2.6.2023

    Goldman-ympäristöpalkinto kaivoshankkeen alas lobanneelle aktivistille – palkittujen joukossa ensi kertaa myös suomalainen

    "Vihreäksi Nobeliksi" toisinaan kutsuttu ympäristöpalkinto jaettiin vuonna 2023 jo 34. kertaa.

    Artikkelikuva

  • 21.11.2022

    Saamelaisnuoret vaativat muutosta saamelaiskäräjälakiin: ”Meidän sukupolvemme on kärsinyt nykyisestä laista jo kauan, ja joutuu myös siivoamaan sotkun, jos lakiuudistus ei onnistu”

    Ensin taistelu Jäämeren radasta, sitten saamelaiskäräjälaista. Saamelaisnuoret ovat kasvaneet kamppailujen keskellä. Millaisena he näkevät tulevaisuuden?

    Artikkelikuva

  • 5.10.2022

    “Mayoja ei enää ole, koska he kaikki kuolivat” – Guatemalan siirtomaahistorian varjopuolet ovat maassa vaiettu tabu, jota puretaan musiikin avulla

    Sara Curruchich ja Ch’umilkaj Curruchiche Nicho ovat guatemalalaisia laulaja-lauluntekijöitä, jotka antavat kasvot maanosansa alkuperäiskansojen kohtaamalle syrjinnälle – ja naisten vahvuudelle.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti