”Tarpeeksi aikaa aamuihin, niin että ehtii pienet joogat kahvin tippuessa.”
Näin vastasi yksi Maailman Kuvalehden lukijoista, kun kyselin Facebookissa, miten te lukijat edistätte omaa hyvinvointianne.
Kiireettömyys, jooga, aamukahvi. Tuossa on jo kolme isoa asiaa, jotka tuottavat hyvää oloa suurimmalle osalle meistä. Jos joogan tilalle vaihtaa metsälenkin, joukko kasvaa vielä isommaksi.
Hyvinvoinnin lähteemme ovat pitkälti samoja, tai ainakin samankaltaisia. Työmatkapyöräily, päiväunet, metsä, hiljaisuus, uimahalli, syvähengitys, puutarhanhoito, musiikki, kynttilät, valokuvaaminen, kirjoittaminen, kitaran soitto, ystävät, kuorolaulu.
Hyvinvointihan koostuu lopulta yksinkertaisista asioista – jotka kuitenkin voivat ainakin joissain elämäntilanteissa olla hankalasti saavutettavissa. Toki tähän vaikuttaa myös se, missä ja millaisissa elinolosuhteissa ihminen elää.
Tähän kysymykseen vastanneilla perustarpeet ovat tyydytetyt, niin kuin yksi vastaajista muistutti.
”Vielä 20 vuotta sitten ’hyvinvointi’ käsitteli Suomessakin universaaleja standardeja kaikille, esimerkiksi lukutaitoa, vapaa-aikaa, kylläisyyttä, terveyttä, turvallisuutta ja ajatusta, että yhteiskunta tuottaa näitä tunteita ja tuntemuksia. Nykyään hyvinvointi on kullekin yksilölle erisisältöinen ja nimenomaan yksilön omalla toiminnalla – tai jopa toimimattomuudella – saavutettava asia. Siksi korostaisin, että hyvinvointia edistetään myös kannattamalla hyvinvointivaltiota.”
Nimenomaan: se, mitä meillä nyt on, ei ole itsestään selvää. On meistä kaikista kiinni, voimmeko tulevaisuudessakin keskittyä puutarhanhoitoon pelkässä rentoutusmielessä. Ei ole kauan siitä, kun täälläkin kykittiin kasvimaalla siksi, että päivittäinen ravinnonsaanti oli siitä ja vain siitä kiinni.
Aktiivinen kansalaisuus hoitaa ihmistä.
Sitten tässä hyvinvoinnissa on vielä yksi aspekti: yhteys toisiin ihmisiin. Yhdessä tekeminen, vaikkapa vapaaehtoistyö. On havaittu, että aktiivinen kansalaisuus hoitaa ihmistä. Voimme vaikuttaa yhteiskuntaamme ja maailmaamme – ja samalla itseemme.
Moni on jo havahtunut aikoja sitten tähän: omaa hyvinvointia lisää toisten ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Se on monelle asia, josta tulee ”ihan paras olo”.
Jollekin tämä tarkoittaa läheisten tai lähellä olevien tukemista, toisille kauempana olevien auttamista.
Ja nyt kun talvi jo kolkuttelee ovellamme, jaan yhden suosikkivinkkini, jonka sain teiltä: ”Hoidan itseäni vihreydellä: metsät, puistot, parvekkeen tomaattiviljelmä, kodin orkideat, kasvitieteellinen puutarha. Pohjoisen ihmisellä pitää olla viherstrategia talvikaudelle.”
Viherstrategia. Sydän sille. Voikaa hyvin!