Artikkelikuva

”Vammaiset eivät kaipaa apua vaan yhdenvertaisuutta”

Invalidiliiton Laura Poussa on urallaan nähnyt vammaisasioiden kehittyvän niin Suomessa kuin maailmalla. Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä.

Vammaisiin kohdistuu edelleen syrjintää.
Todellisuus tulee vastaan heti ruohonjuuritasolla: vammaiset ovat valtaväestöä heikommassa asemassa ja usein vailla riittävää toimeentuloa. Esimerkiksi vammaisia lapsia piilotellaan yhä, ja ilman apuvälineitä saatetaan jopa joutua ryömimään.

Ihmisillä on keskimäärin heikot tiedot vammaisuudesta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ihmisten tietotasossa on tapahtunut suuri muutos. Tieto ei kuitenkaan ole levinnyt yhteiskunnissa tasaisesti.

Esteetön liikkuminen on Afrikassa vaikeampaa kuin Suomessa.
Addis Abeban kaltaisissa kaupungeissa on vaikea liikkua: tiet ovat kuoppaisia eikä hissejä ole. Esteettömyys ymmärretään Suomessa ja Afrikan maissa usein eri tavoin.

YK:n vammaissopimuksessa on vielä kehitettävää.
Dokumenttina se on oikein hyvä. On kuitenkin eri asia, miten hallitukset panevat sen käytäntöön. Valtiot eivät aina kerro totuutta, ja saattavat vääristellä tietoja räikeästi.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa samaa palvelua kaikille.
Todellista ihmisoikeustyötä on ymmärtää ihmisryhmien erilaiset tarpeet. Ulkoministeriö haluaa toistuvasti niputtaa eri vammaisryhmät yhteen, mutta ei se niin toimi. Monimuotoisuuden täytyy olla vammaistyön ydin.

Suomalaisilla työpaikoilla vammaisia ei juuri näe. 
Näkee – mutta pitäisi näkyä paljon enemmän! Mahdollisuus työhön on keskeinen osa yhdenvertaisuutta. 

Vammaisten seksuaalisuus ja intiimioikeudet ovat yhä tabu.
Kulttuurierot ovat suuria, ja uskonnon sekä miesvaltaisuuden vaikutukset näkyvät. Joissakin maissa aiheesta puhuminen on edelleen hyvin nihkeää, mutta eteenpäin on menty jo roimasti. 

Vammaiset nähdään apua tarvitsevina objekteina.
Parasta vaikuttamistyötä tekevät vammaiset itse. Esimerkillään he näyttävät, etteivät kaipaa apua vaan yhdenvertaisuutta.

Kalle Könkkölä jätti jälkeensä korvaamattoman aukon.
Toista Kallea ei koskaan tule, mutta Kallen opetuslapset jatkavat työtä – minäkin olen yksi heistä! Kalle teki valtavan elämäntyön, ja hänen vammaispoliittinen ideologiansa on Invalidiliiton toiminnan keskiössä. 

Kuka?

Laura Poussa

Ammatti Invalidiliiton kansainvälisten asioiden koordinaattori 

Tausta 30 vuoden ura Invalidiliitossa. Tuli aluksi tekemään hallintotyötä, mutta ajautui kansainvälisten kysymysten ja lopulta Sambian ja Etiopian kehitysyhteistyöhankkeiden pariin.

Harrastukset Viulunsoitto, saksan kieli

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!