Artikkelikuva
Montse Mechó on uinut Barcelonan uimaseuran altaalla seuran perustamisesta lähtien. Hän on uintiseuran kunniajäsen.

Kirjeenvaihtaja

Espanjassa asuvat EU:n pitkäikäisimmät ihmiset – Tällaista on 91-vuotiaan supervanhuksen arki: ”Uiminen suolavedessä on rakkain rutiinini, vedessä olen iätön”

Barcelonassa asuvan 91-vuotiaan Montse Mechón salaisuus pitkään ikään on sauvakävely, suolavesi, vilkas sosiaalinen elämä ja sadat laskuvarjohypyt.

Barcelonan keskustassa sijaitsevan kerrostalon portinvartija ei ylläty nähdessään toimittajan.

Median edustajat ovat nimittäin tuttu näky seitsemännessä kerroksessa asuvan, 91-vuotiaan Montse Mechón ovella.

“Toimittajat kysyvät aina samoja kysymyksiä. Miten elää vanhaksi ja nauttia elämästä”, Mechó nauraa ja pyytää peremmälle.

Välimeren maissa, kuten Espanjassa, Italiassa ja Maltalla, elävät tunnetusti Euroopan pitkäikäisimmät ihmiset. Maailmalla kärkipaikkaa pitää Japani.

Espanja oli kaksi vuotta sitten julkaistun Eurostatin tilaston mukaan EU:n pitkäikäisin maa. Elinajanodote Espanjassa on nyt jo noin 84 vuotta. Suomalaiset taas elävät keskimäärin hieman alle 82-vuotiaiksi.

Kaikissa EU-maissa naisten elinajanodote on korkeampi kuin miesten. Espanjassa se on jo lähes 87 vuotta.

Viime vuoteen asti 117-vuotiaana kuollut Katalonian Gironassa asunut Maria Branyas Morera oli todennäköisesti maailman vanhin ihminen. Yli satavuotiaiden määrä on Espanjassa kasvussa.

Erityisen paljon pitkäikäisiä on Madridissa, Pohjois-Espanjassa sekä Kataloniassa, jossa Barcelonakin sijaitsee.

Montse Mechón luona yksi pitkän iän salaisuuksista paljastuu jo eteisessä. Palkintokaappi on täynnä pokaaleja, jotka entinen urheilija ja liikunnanopettaja on voittanut.

”Äitini vei minut lapsena balettikouluun. Sen jälkeen liikkuminen on ollut intohimoni.”

Pokaalikaapissa on palkintoja paisti baletista, myös lukuisista extremelajeista, kuten laskettelusta, trampoliinihypystä ja laskuvarjohypystä. Jälkimmäistä Mechó harrasti 35 vuotta.

”Kokeilin lajia 49-vuotiaana, kun erosin miehestäni. Jäin kerrasta koukkuun.”

Mechó levittää olohuoneen pöydälle leikekirjoja, joiden kuvissa esiintyy voimisteluliikkeitä tekevä nainen taivaalla.

”Hyppäsin yhteensä 936 kertaa. Kun katsoin ensimmäistä kertaa taivaalta alas maahan ja näin meren, ajattelin, että nyt olen valmis kuolemaan.”

Mechósta tuli Espanjassa ensimmäinen laskuvarjohypyn kansallisen mestaruuden voittanut nainen. Hän hyppäsi paljon myös ulkomailla, kuten Turkissa ja Yhdysvalloissa. Yhdessä kuvassa hän hymyilee hypyn jälkeen Arizonan autiomaassa.

Viimeisen kerran Mecho hyppäsi lentokoneesta 85-vuotiaana, kun ikäraja tuli vastaan.

Varusteita hän ei ole kuitenkaan raaskinut heittää pois.

”Enää pukeudun näihin vain kuviin”, hän sanoo ja laittaa silmilleen hyppylasit.

Kuva Montse Mechón kuva-albumista, jossa hän on hypännyt laskuvarjon kanssa lentokoneesta ja makaa ilmassa.
Montse Mechó hyppäsi laskuvarjolla yhteensä 936 kertaa. Hän aloitti harrastuksen erottuaan miehestään 49-vuotiaana.
Montse Mechó istuu pöydän äärellä ja näyttää kameralle vanhaa lehteä, jonka kannessa hän on.
Mechó ihastui liikuntaan jo lapsena. Mechó pitää käsissään espanjalaista Marca-lehteä, jonka kanteen hän pääsi toisen nuoren uimarin Paquita Closin kanssa vuonna 1952.

Nykyään Mechón harrastukset ovat rauhallisempia, kuten Kiinasta peräisin oleva taiji ja suomalainen sauvakävely.  Lähes päivittäin hän ottaa sauvat eteisen nurkasta ja vetää päälleen paidan, jossa lukee ”Enemmän askelia, vähemmän pillereitä”.

Se on barcelonalaisen sauvakävelyseuran tunnuslause. Mechó on seuran aktiivinen jäsen.

”He ihmettelivät aluksi, miten opin niin nopeasti. Mutta kai opin kulkemaan kepeillä, jos olen osannut hypätä lentokoneestakin.”

”Sauvat ovat myös hyvä tuki kaupungilla liikkuessa. Olen hyväkuntoinen, mutta en enää nuori”, Mechó lisää. Vastikään hän mursi kaksi kylkiluutaan kaaduttuaan bussissa äkkijarrutuksen seurauksena.

Liikunnan lisäksi Mechó nauttii kulttuurista, jota hänen kotikaupungissaan on runsaasti tarjolla.

”Barcelonassa olen nähnyt maailmankuuluja säveltäjiä ja muusikoita. Se on etuoikeus ja ravintoa sielulle.”

Montse Mechó ui selkää uima-altaassa.
Uimastadion näkyy Mechón ikkunasta. Hän käykin ahkerasti uimassa.
Montse Mechó kotonaan sauvakävelykeppien kanssa.
Sauvat ovat hyvä tuki kaupungilla kävellessä, sanoo Mechó. ”Olen hyväkuntoinen, mutta en enää nuori.”

Tutkijat ympäri maailmaa ovat kiinnostuneita pitkän iän salaisuuksista. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka pyrkivät selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen elinikään.

Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vihanneksia, kasviksia ja hyviä rasvoja, säännöllinen liikunta ja aktiivinen sosiaalinen elämä ovat kaikki osoittautuneet pitkää ikää tukeviksi tekijöiksi.

Paljon vihanneksia ja hedelmiä sisältävä Välimeren dieetti on yhdistetty vähentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä kognitiivisen terveyteen.  

Brittiläinen lääketieteen julkaisu Lancet ennustaa, että Espanjan elinajanodote voi yltää maailman pitkäikäisimmän maan, Japanin, tasolle vuoteen 2040 mennessä.

Montse Mechó ei syö sanojensa mukaan koskaan pikaruokaa. Hän suosii pääosin kasvispitoista ruokavaliota.

”Mutta serranokinkkua en voi vastustaa”, hän myöntää.

Pitkän iän saavuttamiseen ei kuitenkaan ole yhtä kaavaa, muistuttaa katalonialaisen UOC-yliopiston terveystiedon professori Salvador Macip i Maresma.

Pitkäikäisyyttä tutkivaa professoria kiinnostaa erityisesti se, miten mieliala vaikuttaa ikääntymiseen.

”Ei voi tietenkään yksinkertaistaa sanomalla, että onnelliset ihmiset elävät automaattisesti vanhoiksi. Mutta sosiaalisilla verkostoilla ja yhteisöllä vaikuttaa kuitenkin olevan suuri merkitys”, Macip i Maresma toteaa.

Suru ei katoa, mutta elämästä pitää nauttia.

Montse Mechó kertoo rakastavansa kotikaupunkiaan Barcelonaa, koska tuttuja on joka puolella. Hän uskoo, että pitkän iän salaisuus on liikunnan lisäksi vilkas sosiaalinen elämä.

Yhteisöllä oli erityisen suuri merkitys, kun Mechón poika kuoli sukellusonnettomuudessa. Poika opetti äitinsä muun muassa purjelautailemaan.

”Kaikkein tärkeintä oli lopulta se, että minua ei jätetty yksin kotiin suremaan. Ystäväni ilmoittivat minut urheilukilpailuihin, poikani ystävät järjestivät hienon muistojuhlan ja pitivät minulle seuraa. Suru ei katoa, mutta elämästä pitää nauttia.”

Yksi suurimmista nautinnoista näkyy ylimmän kerroksen ikkunasta. Tänäänkin Mechó kävelee Välimeren rannalla sijaitsevalle uimastadionille. Hän on uinut siellä sen perustamisesta lähtien ja on uintiseuran kunnianjäsen.

”Uiminen suolavedessä on rakkain rutiinini, vedessä olen iätön.”

Uimastadionilla Mecho jättää kylpytakin rantatuolille ja hyppää pää edellä kylmään veteen. Aurinko paistaa tammikuussakin.

Montse Mechó nojaa käteensa ja hymyilee.
”Barcelonassa olen nähnyt maailmankuuluja säveltäjiä ja muusikoita. Se on etuoikeus ja ravintoa sielulle”, sanoo myös kulttuurista nauttiva Mechó.

Jutun on kirjoittanut Maailman Kuvalehden Espanjan kirjeenvaihtaja.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!