Millainen voima musiikissa piilee?

Musiikki on ollut merkityksellinen muutosvoima maailmassa. Sitä on kuultu niin työväenlauluina, rasismin vastaisen taistelun välineenä kuin vaikkapa diktatuurien haastajana ja kumoajana. Musiikilla on myös voimaa muokata meitä yksilöinä, olla mukana kasvussamme ja kehityksessämme.

Onko sen voima aina positiivinen? Puhummeko tarpeeksi siitä, minkälaista valtaa musiikkiin ja musiikkibisnekseen liittyy?

Maailman Kuvalehden inspiroiva lavashow tarjoaa Maailma kylässä -festivaalilla tutkiviin ja featurejuttuihin erikoistuneen toimittaja Karoliina Knuutin johdolla katseen musiikin muutosvoimaiseen menneisyyteen ja kysyy, mitä kuuluu musiikille muutoksentekijänä juuri nyt.

Millaisten rakenteellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten parissa musiikkimaailmassa tällä hetkellä pähkäillään?

”Musiikki voimaannuttaa, tuo ihmisiä yhteen, sanoittaa tunteita ja auttaa kuvittamaan tulevaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta musiikkialalla vaikuttavat valtarakenteet tai polarisoitunut keskusteluilmapiiri eivät hiljentäisi musiikin ja muusikkojen sanomaa”, Knuuti sanoo.

Sademetsien äänitorvi

”Kun olin lapsi, juoksin paljain jaloin korkeiden Amazonin kapokkipuiden keskellä apina pääni päällä. En silloin kuvitellut maailmaa, jossa öljy ja elohopea myrkyttävät Amazonian lapset.”

Näin sanoi ympäristöaktivisti Helena Gualinga puheessaan YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa vuonna 2019.

Gualinga, 21, kasvoi Suomen Paraisilla ja Ecuadorin sademetsässä Kichwa Sarayakun yhteisössä. Suomenruotsalaisen isän ja ecuadorilaisen äidin tytär on esiintynyt useissa kansainvälisissä ilmastokokouksissa, ja nyt saamme harvinaislaatuisen tilaisuuden kuulla häntä Suomessa, Maailma kylässä -festivaalilla.

Etelä-Amerikassa Gualingasta on tullut ympäristöliikkeen keulakuva ja äänitorvi. Hän on poseerannut Meksikon Voguessa ja useiden lehtien kansissa. Instagramissa hänellä on yli 86 000 seuraajaa. Kun Maailman talousfoorumi esitteli viime vuoden kampanjassaan yksitoista tärkeää ilmastovaikuttajaa, yksi heistä oli Helena Gualinga.

Gualinga avaa puheenvuorossaan sitä, miten alkuperäiskansojen perinteiset asuinalueet ovat uhattuna ilmastonmuutoksen edetessä ja kuinka yhteisöt taistelevat öljy- ja kaivosyhtiöitä vastaan.

Gualingalle on tärkeää olla mukana taistelussa ilmastonmuutosta ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Hän uskoo muutokseen ja siihen, että ihmisyyttä ei ole erotettu luonnosta.

”Jos aiomme taistella ilmastonmuutosta vastaan, meidän on varmistettava, että alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan”, hän sanoo.