“Afrikan lapset näkevät nälkää ja suomalaisjuontajat itkevät vieressä“. (Helsingin Sanomat, 2020)
“Rasistiseen kuvastoon perustuva hyväntekeväisyyskampanja on epäonnistunut” (Maailman Kuvalehti 2021)
“Fokus on edelleen valkoisen ihmisen tunnereaktioissa” (Yle 2021)
Nenäpäivä-kampanja on saanut viime vuosina osakseen suurta mediahuomiota ja myös kriittisiä otsikoita. Olemme Nenäpäivä-säätiössä seuranneet keskustelua tiiviisti.
Monen huomio on kohdistunut lähetyksessä nähtyihin insertteihin, joiden pääosassa ovat esiintyneet suomalaiset julkisuudenhenkilöt eli niin kutsutut sijaiskokijat.
Kun viime vuonna luimme jälleen kerran kriittisiä arvioita Nenäpäivä-lähetyksestä, jouduimme puremaan huulta, sillä päätös luopua sijaiskokijoista inserteissä oli jo tehty aiemmin, vuonna 2020.
Koronapandemian myötä emme voineet kuvata kahteen vuoteen uusia inserttejä ja jouduimme tämän vuoksi käyttämään materiaalia, jota olisimme mieluusti itsekin uudistaneet.
Se, että Angelina Jolie tai Ed Sheeran vierailee pakolaisleirillä saa median paikalle ja aiheen esiin.
Nenäpäivää vietetään tänä vuonna perjantaina 11.11. Yhteensä kolme viikkoa kestävä kampanja ja tv-lähetys ovat tänä vuonna uudistuneet, eikä kehitysyhteistyöinserteissä enää nähdä julkkiksia. Nenäpäivä-säätiössä viestintää ja varainhankintaa on tänä vuonna katsottu yhdenvertaisuuslinssien läpi laajemminkin.
Olemme huomanneet, että helppoa työ ei ole. Ja se ei tule vuodessa valmiiksi.
Sijaiskokijoita on käytetty varainhankinnallisissa materiaaleissa maailman sivu. Se, että Angelina Jolie tai Ed Sheeran vierailee pakolaisleirillä saa median paikalle ja aiheen esiin.
Meidänkin kampanjamme mediahuomiosta suuri osa on syntynyt matkaan lähteneiden sijaiskokijoiden ansioista. Heidän kertomuksensa ovat herättäneet monet ajattelemaan kehittyvien maiden lasten tilannetta ylipäätään.
Mutta ajat muuttuvat ja meidän oli aika luopua tästä kerronnan tavasta.
Paitsi että tyyli on heijastellut valkoisen pelastajan syndroomaa, se on antanut kehitysyhteistyöhankkeistamme väärän kuvan. Hankemaissa paikalliset ihmiset kun eivät ole ainoastaan avun vastaanottajien roolissa.
Myös BBC, jonka Comic Relief -formaattiin Nenäpäivä perustuu, on tehnyt saman päätöksen vuonna 2020.
Toivomme, että jokainen suomalainen voi erilaisista taustoista huolimatta tuntea kampanjan omakseen.
Tänä vuonna inserttien kuvausmatkat toteutettiin keväällä ja nyt panostimme uudenlaiseen kerrontaan. Perjantaina 11.11. suorassa Nenäpäivä-lähetyksessä nähtävissä inserteissä pääosassa ovat nyt paikalliset ihmiset, työntekijät ja asiantuntijat.
Inserttien tyyli on muuttunut, mutta tämä on vasta ensimmäinen askel yhdenvertaisuus- ja representaatiotyössä, joka tulee jatkossa olemaan jatkuva osa Nenäpäivän suunnittelua ja tekemistä.
Keväällä työstimme Nenäpäivä-säätiön väen, Ylen ja yhdenvertaisuuskysymyksiin ja viestintään erikoistuneen Deidei-yrityksen kanssa monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusio (DEI) -strategian.
Työ on ollut meille siitäkin syystä tärkeää, että Nenäpäivän tavoitteena on saada kerran vuodessa kaikki suomalaiset mukaan edistämään kehittyvien maiden lasten oikeuksia. Toivomme, että jokainen suomalainen voi erilaisista taustoista huolimatta tuntea kampanjan omakseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa myös kaikkea muuta kehitysyhteistyöinserttien ympärillä: käyttämämme kielen sävyä ja sanavalintoja, kuvien asetelmia ja myös sitä, kuka puhuu ja keitä kuuntelemme.
Kun jatkamme Nenäpäivä-kampanjan parissa työskentelyä tulevina vuosina, otammekin yhä paremmin huomioon myös sen, kuinka monimuotoinen on esiintyjien ja asiantuntijoiden kaartimme ja se joukko ihmisiä, jotka kutsumme mukaan kampanjaan muissa rooleissa.
Työtä tehdään alueilla, joilla on hyvin köyhää. Inserttimme kertovat tästä todellisuudesta.
Meillä on edelleen myös kysymyksiä, joihin emme suoraan sanottuna tiedä vastauksia. Osa kritiikistä vaati meiltä myös asioita, joita on hyvin hankala toteuttaa.
Ymmärrämme kyllä kritiikin niin kutsutusta kurjuuskuvastosta.
Olisi hienoa, että media välittäisi monipuolisempaa kuvaa esimerkiksi Afrikan mantereelta, jossa on hyvin erilaisia todellisuuksia köyhien maaseutujen ja varakkaiden suurkaupunkien välillä. Vaurautta ja keskiluokkaa sekä kasvavia talouksia myös!
Mutta voiko Nenäpäivä tehdä tätä työtä? En ole niin varma.
Nenäpäivä-säätiö on varainhankintaorganisaatio, joka kerää varoja yhdeksän suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön työhön. Tätä työtä tehdään alueilla, joilla on hyvin köyhää ja puutetta on usein elämän perusasioista sanitatiosta vesihuoltoon, terveydenhoitoon ja koulutukseen.
Inserttimmekin kertovat tästä todellisuudesta. Ne eivät anna hankemaistamme, joita on 15 kappaletta kolmella eri mantereella, monipuolista kuvaa. Mutta ne pyrkivät kuvaamaan ongelmia, joita kehitysyhteistyöjärjestömme työkseen ratkovat.
Inserttimme kuvaavat työtä, johon me keräämme varoja.
Onneksi emme ole yksin. Tiedämme keskusteluista kollegoiden kanssa, että samaa pohdintaa käydään monessa alan organisaatiossa. Kuulemmekin mieluusti, miten muut ovat ratkaisseet näitä edellä kuvaamiani ongelmia ja otamme mieluusti ajatuksianne vastaan.
Avoin keskustelu alan viestinnästä ja markkinoinnista sekä niiden etiikasta on meille kaikille hyväksi, koska siten me pääsemme eteenpäin ja voimme kehittää toimintatapojamme yhdessä.
Esitämmekin kutsun: keskustellaan, opitaan ja kehitytään yhdessä! Jaetaan hyviä toimintatapoja ja annetaan risuja ja ruusuja myös avoimesti ja rakentavassa hengessä. Tässä työssä on vain voittajia.
Haluan myös kiittää kriitikkoja ja aktivisteja, että kiritätte meitä, nostatte esiin uusia näkökulmia ja pidätte ääntä tärkeistä asioista.
Kirjoittaja työskentelee Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtajana.