Suhde valtioon määrittää ihmisten elämää eri tavoin. Kuubassa terveydenhuolto on tavallisille ihmisille eräs keskeisimmistä tavoista olla kosketuksissa valtioon.
Vaikka koronapandemia pysyi Kuubassa aluksi hyvin kurissa rajoitusten avulla, maan avaaminen turismille loppuvuodesta 2020 ajoi virustilanteen kaoottiseksi kesällä 2021.
Samalla kärjistyivät valtion terveydenhuoltojärjestelmää koskevat ongelmat, joista kuubalaiset ovat jo pitkään valittaneet. Kansainvälinen media kirjoitti, että potilaat eivät mahdu sairaaloihin ja että kuolleisuusluvut ovat korkeita. Maata oli jo kuukausia vaivannut lääkepula, jota talouskriisi ja Yhdysvaltojen kaupparajoitukset pahensivat entisestään. Kesällä 2021 ongelmat purkautuivat harvinaisiksi, laajoiksi mielenosoituksiksi.
Ihmisten suhde valtioon voi olla mutkikas ja ristiriitainen. Yllättävän monet kuubalaiset luottavat terveydenhuoltojärjestelmään vielä vakavien puutteiden ja henkilökohtaisten menetysten keskellä.
Onkin hämmästyttävää, että kuubalaiset ystäväni, joiden parissa olen tehnyt etnografista tutkimusta vuodesta 2003 saakka, suhtautuvat yhä luottavaisesti valtion terveydenhuoltojärjestelmään.
Keväällä 2021 sain jatkuvasti huonoja uutisia Kuubasta: eräs ystäväni yritti esimerkiksi löytää tavallisia särkylääkkeitä kovista kivuista kärsivälle äidilleen, mutta ne olivat kadonneet sekä valtion apteekeista että katukaupasta. Samalla läheiset havannalaiset ystäväni olivat kuitenkin saaneet kolme koronarokotusta ennen kuin minä ehdin Helsingissä saada ensimmäistäkään.
Vaikka Kuuban valtio tuntui ulkopuolelta katsoen olevan romahduspisteessä, havannalaisten ystävieni näkökulmasta elämä jatkui monessa mielessä kuten ennenkin, tosin tavallista tiukemmassa taloudellisessa tilanteessa.
Nämä esimerkit Kuuban terveydenhuollosta kertovat, miten mutkikas ja ristiriitainen suhde ihmisillä voi olla valtioon. Yllättävän monet kuubalaiset luottavat terveydenhuoltojärjestelmään vielä vakavien puutteiden ja henkilökohtaisten menetysten keskellä. Kertooko se luottamuksesta Kuuban valtiota ja hallitusta kohtaan? Yhtäältä voisi ajatella niin, mutta toisaalta jotkut Kuuban hallitukseen kriittisemmin suhtautuvat ystäväni kuitenkin luottavat maan terveydenhoitojärjestelmään.
Kuten antropologit Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius Valtion antropologiaa -kirjassa toteavat, tämä osoittaa että valtiota ei pidä ymmärtää monoliittisena, yksitahoisena instituutiona. Jopa niin keskittyneen vallan ympäristössä kuin Kuubassa valtiolla on eri puolia, joihin ihmiset suhtautuvat vaihtelevasti – ajoittain keskenään ristiriitaisesti. Suomessakin koronarokotteet ovat saaneet aikaan kiistelyä lääketieteestä ja valtiovallan roolista.
Näkemykset terveydenhuollosta ovat samalla keskustelua valtiovallan ja tavallisten ihmisten välisestä suhteesta.
Vaikka terveydenhuollon puutteiden voisi olettaa luovan kritiikkiä Kuuban rokoteohjelmaa kohtaan, en ole törmännyt kuubalaisten parissa rokotevastaisuuteen. Tämä kertoo osaltaan lääketieteen historiallisesti vahvasta asemasta Kuubassa ja siitä, missä määrin kuubalaiset ovat, Sean Brothertonin termin mukaisesti, ”medikalisoituneita subjekteja”: he luottavat vakaasti biomedikaaliseen terveydenhuoltoon.
Samalla se osoittaa, miten luottamus valtiovallan toteuttamiin rokotuksiin vaihtelee erilaisissa historiallisissa konteksteissa: rokotteisiin suhtautuminen on kulttuurisesti ja sosiaalisesti määrittynyt asia eikä pelkkä yksilötason päätös. Näkemykset terveydenhuollosta ovat samalla keskustelua valtiovallan ja tavallisten ihmisten välisestä suhteesta.