Aasian todellinen metropoli

Kambodzha. Pohjois-Kambodzhassa sijaitsevan Angkorin raunioalueen keskus, Angkor Wat -temppeli, on aikanaan ollut todellisen suurkaupungin keskipiste, paljastavat uusimmat NASA:n satelliittikuvien perusteella tehdyt kartat ja tutkimukset.

Urbaani elämä Angkorissa kukoisti khmer-imperiumin aikana, 800-luvulta 1300-luvulle. Laajimmillaan kaupunkiasutus levisi alueelle, jonka sisään mahtuisi nykyinen Los Angelesin kaupunki. Tutkijat uskovat Angkorin vaikutusalueineen kattaneen jopa 3 000 neliökilometrin alan. Muinaisena suurkaupunkina pidetty guatemalalainen Tikalin maya-kaupunki oli vain 150 neliökilometrin laajuinen.

Metropoli oli myös oletettua kehittyneempi ja maallisempi. Aiemmin on uskottu, että Angkorin vesijohtoverkosto oli rakennettu seremonioita varten, mutta nyt näyttäisi siltä, että kyseessä onkin ollut kehittynyt kastelujärjestelmä.

Kaupungin laajeneminen koitui sen turmioksi. Ympäristö tuhoutui jatkuvan kasvun vaatimissa metsähakkuissa ja kaupunki tyhjeni ihmisistä. Vain keskeisimmällä temppelialueella Angkor Watissa asutus on jatkunut tauotta. Sitä ovat 1400-luvulta lähtien asuttaneet buddhalaiset munkit.

Tähtäimessä sanomalehtiennätys

Intia. Orissalaisen journalistin, Shashanka Shekhar Dashin intohimo kohdistuu sanomalehtiin. Miehen tavoitteena on saada kokoelmiinsa sanomalehti jokaisesta maailman kolkasta.

Tähän saakka Dashille on riittänyt, että harrastuksesta on koitunut iloa ja sivistystä. Nyt hän on asettanut päämääräkseen maailman suurimman sanomalehtikokoelman keräämisen.

Toistaiseksi lehtiä on kertynyt 610, kahdellakymmenellä kielellä ja 16 maasta. Monet Dashin lehdistä ovat sangen harvinaisilta kielialueilta, edustettuina ovat muun muassa ol-chikin- ja karbinkieliset julkaisut. Euroopasta Dashin kokoelmaan on toistaiseksi päässyt sanomalehtiä Britanniasta, Sveitsistä, Italiasta ja Hollannista.

Kokoelmaansa Dash kartuttaa ottamalla kirjeitse yhteyttä päätoimittajaan ja pyytämällä numeroa lehdestä. ”Valitettavan usein päätoimittajat jättävät kokonaan vastaamatta”, hän sanoo.

Neljän sekunnin puhe

Etelä-Afrikka. Johannesburgin kaupunginvaltuustossa ei enää turhia pulista: jokainen puolue saa olla valtuustosalissa äänessä vain neljä sekuntia yhtä edustajaa kohden. Aloitteen takana on maan valtapuolue ANC, jolla on valtuustossa selvä enemmistö 136 edustajallaan.

Pienpuolueille taas tulee kiire: valtuustossa on kaikkiaan 12 yhden edustajan ryhmää, joiden on nyt onnistuttava esittämään asiansa neljässä sekunnissa. Muutama isompi puolue saa olla äänessä kahdeksan sekuntia.

ANC:n nokkamiehen kerrotaan sanoneen, ettei ajatus, jota ei ehdi sanoa kahdeksassa sekunnissa, ole esittämisen arvoinen. Pääpuolueen ei kuitenkaan tarvitse opetella tiivistämisen taitoa, sillä sen 136 edustajaa takaavat yli yhdeksän minuuttia puheaikaa.

Opposition mukaan puheajan rajoittaminen puolueen äänimäärän mukaan on ristiriidassa demokratian ja sananvapauden periaatteiden kanssa.

Palkinto ruohonjuuritason työstä

Senegal. Tyttöjen sukupuolielinten silpomista vastustava Tostan-järjestö on saanut maailman suurimman humanitäärisestä työstä myönnettävän Hilton-palkinnon.

Vuosittain jaettavan 1,5 miljoonan dollarin arvoisen palkinnon perustaja on menestyneen hotelliketjun aloittanut Conrad Hilton, joka tunnetaan myös Paris Hiltonin isoisänisänä.

Laulujen, runojen, teatterin ja tanssin avulla Tostan-järjestö on kitkenyt syvälle kulttuuritraditioon juurtunutta silpomisperinnettä Länsi-Afrikan pienissä kylissä. Senegalilaisen järjestön päämäärä on ollut kääntää yleinen mielipide silpomisen vastaiseksi.

Tostan on wolfin kieltä ja tarkoittaa läpimurtoa. Raadin päätökseen vaikuttikin järjestön uudenlainen ja toimiva lähestymistapa.

Tostan-järjestöstä kerrottiin Kumppanin numerossa 6-7/2006.

Lumiloma Lesothossa

Lesotho. Hohtavat hanget ovat tuskin ensimmäinen asia, joka Afrikasta tulee mieleen. Vielä epätodennäköisemmin talviurheilija löytää tiensä pieneen, Etelä-Afrikan sisällä sijaitsevaan Lesothon kuningaskuntaan.

Kuitenkin juuri sinne on perustettu maanosan suurimmaksi aikova laskettelukeskus. Vuoristoisen maan viileät talvet helpottavat keskuksen ylläpitoa: lunta sataa reilusti ainakin kerran vuodessa. Kesäisin paikka on tarkoitus pyhittää pyöräilijöiden ja vaeltajien käyttöön.

Lesotho on maanosan köyhimpiä alueita. Paikallisilla ei olekaan varaa laskettelulippuun, vaan asiakkaina toimivat turistit: suurin osa laskijoista tulee Etelä-Afrikan vauraammilta alueilta. Laskettelijat voivat yöpyä rinteitä reunustavissa, kaukaa Virosta tuoduissa alppimajoissa.

Hiihtoa opettava eteläafrikkalainen Charles Mositoane iloitsee siitä, että afrikkalaiset ovat oppineet hyödyntämään rinteitään. Häntä kuitenkin harmittaa se, ettei kohde ole saanut ansaitsemaansa julkisuutta.

Laskettelurinteen merkitys pienelle maalle on kuitenkin huomattava: kuningas Letsie III on jopa antanut luvan nimetä vuosittaisen hiihtokilpailun itsensä mukaan.

Kiina listaa ympäristörikollisia

Kiina. Kiinan ympäristöviranomaiset ovat julkaisseet mustan listan, jolla on 30 pekingiläisen ympäristösäännöksiä rikkoneen yrityksen nimet.

Listalle joutuneiden firmojen rangaistus on ainakin se, ettei niille tulla myöntämään lainoja. Valitusmahdollisuuksista tai parannusvaatimuksista ei ole tiedotettu.

Ympäristökysymykset ovat Kiinassa jääneet taloudellisen kasvun jalkoihin. Pohjavesi on saastunut laajoilla alueilla, ja ilmansaasteiden epäillään vaikeuttavan vuoden 2008 olympialaisia.

Kiina on asettanut tavoitteekseen päästöjen leikkaamisen 10 prosentilla vuosien 2005-2010 välillä.

Tavoitteen saavuttaminen voi kuitenkin osoittautua mahdottomaksi, sillä Kiinaan rakennetaan kaksi uutta fossiilisia polttoaineita käyttävää voimalaitosta joka
viikko.

Leskien kaupunki

Intia. Yhä useampi leskeksi jäävä hindunainen hakeutuu pohjoisintialaisessa Uttar Pradeshin osavaltiossa sijaitsevaan Vrindavaniin, joka onkin erityissuosionsa vuoksi saanut lisänimekseen ”leskien kaupunki”.

Noin 15 000 naispuolisen hindulesken arvioidaan asuvan Vrindavanissa. Jotkut heistä ovat asuneet siellä jo kymmeniä vuosia.

YK:n naistenjärjestön Unifemin rahoittamassa tutkimuksessa selvisi, että leskien hakeutumista hindujen pyhänä paikkana tunnettuun Vrindavaniin eivät selitä hengelliset tarpeet, vaan silkka köyhyys.

Leskeksi jäänyt intialaisnainen suljetaan edelleen usein yhteisön ulkopuolelle. Paitsi köyhyyttä, lesket pakenevatkin riippuvuutta ja nöyryytyksiä, joita jääminen perheen ”taloudelliseksi riippakiveksi” tarkoittaisi.

Henkensä pitimiksi lesket laulavat pyhässä kaupungissa bhajan-hymnejä ja kerjäävät.

Monet leskistä eivät ole tietoisia itselleen kuuluvista eduista, ja Vrindavanissa heidän elatuksestaan vastaavat hyväntekeväisyysjärjestöt.

Tutkimuksen tehneen journalisti Usha Rayn mukaan almujen antamista järkevämpää olisi kuitenkin kouluttaa naisia pitämään itse huolta itsestään, etenkin kun suuri osa heistä on vielä sangen nuoria.

Tasa-arvoa vankilatapaamisiin

Meksiko. México Cityn vankilan sääntöjä on tasa-arvoistettu. Kaupungin viranomaiset päättivät sallia perhetapaamiset vankilassa riippumatta siitä, mitä sukupuolta parisuhteen osapuolet ovat.

Ihmisoikeusjärjestöt kiittävät ratkaisusta, ja sanovat sen olevan askel kohti syrjimättömyyttä.

Jo viime vuonna México Cityn keskusta-vasemmistolainen hallitus salli – konservatiivisten ja uskonnollisten ryhmien tiukasta vastarinnasta huolimatta – samaa sukupuolta olevien ihmisten liittojen virallistamisen.

Muualla Meksikossa suhtautuminen homoseksuaalisuuteen poikkeaa pääkaupungin sallivasta ilmapiiristä.

Poptähti Christian Chavezin avoin homoseksuaalisuus on kuitenkin viime aikoina liberalisoinut asenteita koko maassa.

Madagaskarin lemurit puuhakirjaan

Madagaskar. Omahalainen eläintarha ja tutkimuskeskus Henry Doorly Zoo lahjoittaa 15 000 värityskirjaa madagaskarilaisille peruskoululaisille. Puuhakirjojen ohella lapsille laivataan Yhdysvalloista vihkoja ja värityskyniä.

Kirjan nimi on ”Lemuri – kansallinen aarteesi”, ja sen kuvissa ja tehtävissä kerrotaan äärimmäisen uhanalaisista puoliapinoista, lemureista, ja siitä, kuinka tärkeää niiden suojeleminen on. Mukana on kuvia ja tietoa myös muista Madagaskarin harvinaisista eläinlajeista, kuten sammakoista ja gekoista. Kirjojen kieli on malagassi.

Lahjoitus suunnataan pääasiassa niille Madagaskarin alueille, joilla lemurit elävät. Kirjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet tutkimuskeskuksen työntekijät.

Ilmaiskirurgiaa

Tansania. Saksalaiset ortopedit leikkaavat joka vuosi satoja arushalaisia liikuntavammaisia. Tähän mennessä yhteensä 650 potilasta on operoitu kahden lääkärin, Heinz Gieringin ja Annemarie Schramlin vuonna 2000 käynnistämässä Für Kinder -ohjelmassa.

Hankkeen puitteissa on myös muun muassa uudistettu Nkoarangan sairaalan leikkaussali ja koulutettu tansanialaisia lääkäreitä.

Leikkauksia suorittavat lääkärit matkustavat joka heinäkuu Saksasta arushalaissairaalaan, hoidettavat potilaat tulevat paikalle eri puolilta Tansaniaa.

Lääkärit eivät saa työstään palkkaa, eikä hoito maksa potilaille mitään. Hanke on osa saksalaisen Rummelsbergin hiippakunnan ja arushalaisen Usa-joen kuntoutuskeskuksen yhteistyötä.

Presidentti pyysi köyhiltä anteeksi

Peru. Perun presidentti Alan Garcia on pyytänyt anteeksi maan köyhiltä. Anteeksipyynnön kirvoitti se, että ensimmäisen presidenttivuotensa aikana hän ei ole onnistunut juuri helpottamaan köyhien asemaa, toisin kuin vaalilupauksissaan antoi ymmärtää. Anteeksipyynnön lisäksi Garcia lupasi tulevaisuudessa toimia tehokkaammin.

Presidentti Garcia esitti anteeksipyynnön tv-puheessaan. Hän lupasi myös toimenpiteitä – muun muassa julkisia investointeja – joiden tuloksena köyhien osuus perulaisista laskee 30 prosenttiin. Nyt perulaisista on köyhiä 44 prosenttia.

Metallien korkeat hinnat ovat pitäneet Perun talouden nousussa jo kahdeksan vuotta. Vuonna 2006 maan talous kasvoi 8 prosenttia.

Syyskuun kelpo kapine

Kumppani esittelee kuukausittain kapineen, joka tekee elämästä vähän kelvollisempaa.

Mustikkapiirakka

Suurimman osan vuodesta me pohjoisnavan kainaloon syntyneet olemme tuontiruoan varassa. Erityisesti se harmittaa, kun on kyse herkuttelusta. Alkusyksy tuo kuitenkin jotain hyvää tullessaan: kotimaisia herkkuja voi poimia itse ja ilmaiseksi, jos jaksaa metsään asti.

Suomalaisista mustikoista saa aikaan oivan piirakan omaksi ja muiden iloksi. Sekoita ensin suunnilleen 3 desiä grahamjauhoja, desi auringonkukansiemeniä ja teelusikallinen leivinjauhetta. Nypi joukkoon jotakuinkin 100 g voita tai kasvimargariinia ja lisää loraus nestettä – vettä, maitoa tai soijamaitoa. Painele taikina pyöreään piirakkavuokaan, joka on öljytty ja vuorattu seesaminsiemenillä. Uunissa ihaniksi paahtuvat siemenet antavat piirakalle lisämakua.

Esipaista piirakkapohjaa kymmenisen minuuttia 225 asteessa ennen kuin täytät piiraan mustikoilla. Lisää tarvittaessa ripaus perunajauhoja kosteutta sitomaan. Paista piirakkaa 10-15 minuuttia kunnes piirakan reunat ovat kauniin ruskeat. Pinnalle voi ripotella sokeria tai hunajaa lisämakeutta antamaan. Anna piirakan jäähtyä hetki ennen kuin käyt kimppuun.

Jos metsäretkeltä on marjojen sijaan saaliiksi tullutkin sieniä, syntyy samalla sokerittomalla piirakkapohjalla myös kelpo sienipiirakka.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2007