Charmaine Clamor on niitä artisteja, joiden musiikki on niin ainutlaatuista, että sitä varten on täytynyt keksiä uusi genre. Clamor kutsuu musiikkiaan jazzipinoksi.
Jazzipinossa filippiiniläinen musiikki – kuten siirappiset kundiman-rakkauslaulut ja romanttiset harana-serenaadit – yhdistyvät amerikkalaiseen jazziin.
Sekoitus kuulostaa kiehtovalta. Tunteikkaat melodiat käyvät hyvin yksiin hienostuneen jazz-soiton kanssa. Lopputulos on kaunista ja pehmeää musiikkia. Clamor laulaa sävykkäällä äänellään englanniksi ja tagalogiksi, joka on yksi Filippiinien puhutuimmista kielistä.
Miten Clamor kuvailisi lajityyppiä tarkemmin niille, jotka eivät tunne filippiiniläismusiikkia tai jazzia?
“Jazzipino on intohimon ja rakkauden musiikkia. Ne molemmat kiteytyvät filippiiniläisiin melodioihin ja kieleen. Jazzista mukana on halu improvisoida”, Clamor sanoo.
Työhuoneeltaan Los Angelesista puhelimeen vastaavan Clamorin puheääni on pehmeä ja lämmin. Hän kiittelee vuolaasti kiinnostuksesta ja pyytelee anteeksi puhelintaan, joka mykistyy muutaman kerran haastattelun aikana.
Fysioterapiaa sielulle
Clamor muutti 16-vuotiaana perheensä kanssa Yhdysvaltoihin. Clamor on kertonut, kuinka filippiiniläisperheissä taiteilijan uraa ei pidetä oikeana työnä. Uudelle mantereelle muuttaneet vanhemmat arvostivat vakaita tuloja.
Perheen kehotuksesta Clamor opiskeli fysioterapiaa maisteriksi asti. Hän toimi fysioterapeuttina muutaman vuoden ajan ennen kuin vaihtoi musiikkiuralle.
Nuoret muusikot voivat Clamorin mielestä halutessaan hankkia myös rinnakkaisen ammatin, jos se tuntuu heistä tarpeelliselta.
“Muusikkona olo on jokaiselle erilaista. Jokaisen täytyy luoda oma polkunsa, ja keinoja selviytyä tulee varmasti vastaan”, Clamor sanoo.
“Edellinen urani muovasi artistiminääni. Yritän tehdä muusikkona samaa työtä, parantaa ihmisiä.”
Clamorille hänen musiikkinsa tärkeimpiä tavoitteita ovatkin ilon tuottaminen ja rakkauden viestin levittäminen. Musiikilla on myös konkreettisempia tavoitteita.
Clamor toimii vapaaehtoisena useassa järjestössä. Yksi niistä on Food & Water Watch, joka puhuu puhtaan ruoan ja veden saamisen puolesta. Samasta aiheesta hän kirjoitti Something Good -levyn kappaleen Flow. Veikeän bossanova-henkisessä kappaleessa Clamor laulaa, että vesi on luontoäidin lahja, jota ei arvosteta tarpeeksi.
“Koen, että minulla on velvollisuus muiden viihdyttäjien lailla käyttää lahjojani hyvään. Bob Marley puhui väkivallasta ja ihmisoikeuksista. Minä haluan levittää viestiä veden tärkeydestä.”
Clamor on perustanut JazzPhil-USA-järjestön, joka tarjoaa Yhdysvalloissa toimiville filippiiniläismuusikoille näkyvyyttä. Filippiiniläiskulttuurin tunnetuksi tekeminen on lähellä Clamorin sydäntä.
“Meillä on kauniita melodioita ja kieliä. Portugali, ranska ja espanja ovat todella suosittuja ympäri maailman, mutta suurin osa ihmisistä ei ole kuullut Filippiinien eri kieliä. Niitä on yli sata, ja niissä kaikissa on todella herkullinen soundi!”
Charmaine Clamor esiintyy Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä sunnuntaina 26.5 klo 16.30. Lue Something Good -levyn arvio.