Kun Paninnguaq Heilmann oli 16-vuotias, hän sai tietää, ettei hänen isänsä ollut hänen biologinen isänsä.

”Kun sitten tapasin biologisen isäni, kävi ilmi, että hän on alkoholisti. Hän ei ollut puheväleissä vanhempieni kanssa. Kerran hän tuli meitä kadulla vastaan. Tervehdin häntä, mutta äitini ja isäpuoleni eivät sanoneet mitään.”

Totuus isästä aiheutti Heilmannille häpeää ja vakavan identiteettikriisin. Ahdistusta hän lievitti alkoholilla. Vain muutama kuukausi asian paljastumisen jälkeen hän yritti tappaa itsensä.

Grönlannissa tehdään väkilukuun suhteutettuna eniten itsemurhia maailmassa – viisi kertaa Suomea enemmän.

Murheellisia lukuja selittävät monet tekijät: päihteet, lasten hyväksikäyttö, nopea modernisaatio ja valon määrän raju vaihtelu vuoden mittaan. Eniten itsemurhia tekevät nuoret miehet.

Jokaista itsemurhaa kohti on myös koko joukko yrityksiä. Heilmannkin koitti riistää hengen itseltään vielä toistamiseen 19-vuotiaana. Sen jälkeen hän pääsi päihdekuntoutukseen, sai elämän syrjästä kiinni ja on nyt nelivuotiaan tyttären äiti.

Äskettäin hän sai käytyä loppuun teinivuosina kesken jääneen koulun, ja syksyllä edessä on lukio.

Kun Heilmann runsas vuosi sitten luki Facebookissa jälleen yhden nuorukaisen päättäneen päivänsä oman käden kautta, hän päätti tehdä jotain.

Syntyi Inuuneruna Iggoraarsuk eli  ”Elämä on kaunis” -kampanja. Yhdessä ystävänsä kanssa Heilmann kulki Nuukin kaduilla, kahviloissa ja työpaikoilla ja pyysi ihmisiä kirjoittamaan myönteisiä viestejä ja poseeraamaan niiden kanssa. Kuvat julkaistiin Facebookissa.

Grönlantilaiset ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä, ja kohta koko maa tunsi kampanjan. Itsemurhista puhuttiin jopa viime syksyn vaalikampanjoissa. Sermersooqin kunta myönsi kampanjalle aloitepalkinnon, ja maaliskuussa Heilmann kävi esittelemässä sitä Kanadan Nunavutissa Arktisten alueiden mielenterveyssymposiumissa.

Huomiolla on ollut myös stressaava puolensa. Monet itsetuhoisia ajatuksia hautovat ihmiset ovat ottaneet Heilmanniin yhteyttä.

”Vastaan kaikille, mutta korostan kohteliaasti, etten ole mikään akuuttien kriisien asiantuntija.”

Hyvänmielenviestien jakaminen verkossa ei vielä poista itsemurhiin johtavia syitä. Heilmannin mielestä tärkeintä olisikin tehdä avun saaminen mahdollisimman helpoksi.

”Eri viranomaiset pallottelevat vastuuta toisilleen. Eikä ihminen, joka ajattelee itsemurhaa, jaksa käydä sellaista läpi.”