Maailma. Virallisesta kehitysavusta vain noin yksi prosentti menee suoraan globaaliin etelään. Humanitaarista apua annettaessa osuus on sitäkin pienempi.

Myös yksityiset säätiöt kanavoivat apunsa globaalin pohjoisen ”avustusvälikäsien” kautta.

Kansainvälisen Civicus-järjestön pääsihteeri Dhananjayan Sriskandarajah toteaakin The Guardian GDP:ssa, että vaikka resursseja lopulta tihkuu etelän toimijoille, prosessi sinänsä luo tehottomuutta ja syö paikallisten järjestöjen uskottavuutta.

Aiheesta tutkimusta tekevä Sriskandarajah kertoo kysyneensä lahjoittajilta syitä rahojen kierrättämiseen välikäsien kautta. Syitä löytyi useita. Etelän pienten järjestöjen johtajien ei uskottu selviytyvän edes kaavakkeiden täytöstä saati rahojen tehokkaasta käytöstä. Pienten rahojen liikuttelu nähtiin tehottomaksi.

Terrorismi- ja rahanpesulait estivät joidenkin lahjoittajien mielestä suorat avustukset. Yhteistyön suurten järjestöjen kanssa uskottiin vähentävän väärinkäytösten riskiä. Myös poliittinen paine kannusti tukemaan kotimaisia toimijoita.

Kyse ei kuitenkaan ole kehityksestä sinänsä, Sriskandarajah kirjoittaa. Paikalliset ihmiset tuntevat ongelmansa parhaiten ja tietävät myös tehokkaimmat ja usein myös kestävimmät ratkaisut niihin.

Ongelma on avustajissa, joiden pitäisi luopua nykyisestä kehitysajattelusta ja sen synnyttämästä ”hyväntekeväisyysteollisuudesta”.

Osa ongelmaa on, että kehityksen mittaaminen perustuu lukuihin sen sijaan, että tarkasteltaisiin tapahtunutta sosiaalista muutosta. Mitattavien tulosten ylivalta on johtanut siihen, että rahoitusta saavat ”tiliuskottavuudeltaan” kiitettävät järjestöt, jotka eivät kyseenalaista vallitsevia oloja.

Rahalla mittaaminen suosii suuria, ammattimaisia järjestöjä. Suurin osa niistä on perustettu pohjoisessa ja saa rahoituksensa pohjoisesta. Niillä on voimavaroja muun muassa rahoittajien kulloinkin suosiman jargonin haltuunottoon ja näkyvyyteen korkean tason tapaamisissa.

Hankalin asema on pienillä, yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkivillä etelän järjestöillä. Ne eivät saa rahoitusta kansainvälisiltä avustajilta, kotimaisesta rahoituksesta puhumattakaan.