Kerrottakoon aluksi, että kaikissa maailman maissa ei ole Idols-nimistä laulukilpailuformaattia. Esimerkiksi Eritreassa on katsottu tv-ohjelmaa nimeltä Shingrwa. Ohjelma on Idolsin tyylinen, mutta siinä lauletaan eritrealaista perinnemusiikkia.

Haastateltavana on Barnabas Mebrahtu, yksi ohjelman perustajista, joka työskenteli vuosien ajan kilpailun tuomarina. Suomessa häntä ei juuri tunneta, mutta Eritreassa asia on toisin.

”Matkustin ohjelman parissa ympäri maata ja sain levittää tietoutta musiikista. Se oli hienoa aikaa”, Mebrahtu, 62, sanoo.

Nyt mies istuu minua vastapäätä Vaasassa ja puhuu sujuvaa ruotsia. Myös suomea hän tahtoisi oppia lisää.

”Ei suomi ole niin vaikea kieli kuin väitetään. Ehkä yhtä vaikea kuin äidinkieleni tigrinya.”

Miten Eritrean Idols-tuomari oikein eksyi Pohjolan perukoille Vaasaan?

Oli ihanaa mennä ulos ja tuntea kylmyys kehossani. Kaipasin sitä myöhemmin Eritreassa.

Itäisessä Afrikassa sijaitsevassa Eritreassa syntynyt Mebrahtu on ollut Suomen kansalainen jo lähes 30 vuoden ajan. Tie suomalaisuuteen alkoi vuonna 1984 yllättävällä tavalla. 

Mebrahtu kasvoi evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Eritrean pääkaupungissa Asmarassa. Hänen äitinsä isä oli ensimmäisiä syntyperäisesti eritrealaisia evankelis-luterilaisia pappeja. Lähetyssaarnaajat antoivat tälle lahjaksi urkuharmonin. Siitä lähtien musiikki on ollut läsnä Mebrahtun perheessä. 

Reviisorina työskennelleen isän ja luokanopettajaäidin kuusi lasta kävivät kaikki koulua ja lauloivat seurakunnan kuoroissa. Serkku opetti Mebrahtua soittamaan kitaraa ja urkuja. 

“Nuorena sain paikan seurakunnan nuoriso-ohjaajana ja kuoronjohtajana. Musiikki kiinnosti minua valtavasti. Halusin oppia sitä enemmän.”

Eritreassa ammattimaisia musiikkikouluja ei vain ollut. Silloin seurakunnassa toimiva ruotsalainen lähetysjärjestö puuttui asiaan. Järjestö antoi 21-vuotiaalle nuorukaiselle stipendin, jotta tämä voisi opiskella musiikkia Suomessa.

Mebrahtu pääsi oppimaan lisää musiikista ensin Evangeliska folkhögskolaniin Vaasaan ja sitten konservatorioon Pietarsaareen. Hän opiskeli kuoronjohtoa, klassista laulua ja eri instrumentteja. 

Suomen vuosina hän oppi nopeasti ruotsin kielen. Hän rakastui talveen ja piti suomalaisesta ruoasta. Hän saunoi, kokeili hiihtämistä ja kävi katsomassa jääkiekkoa.

”Oli ihanaa mennä ulos ja tuntea kylmyys kehossani. Kaipasin sitä myöhemmin Eritreassa”, hän sanoo.

Mebrahtu huomasi juurtuvansa uuteen maahan. Vaasassa ei ollut tuolloin monia ulkomaalaisia, joten hän tutustui suomalaisiin. Eritreassa hän ei voinut käydä, koska maa kävi itsenäisyyssotaa Etiopiaa vastaan.

Mebrahtulla on vieläkin suomalaisia ystäviä opiskeluajoilta.

”Olen monesti sanonut, että tulin Suomeen poikana, mutta täällä minusta tuli mies.”

Pohjanmaalla Mebrahtu opetti musiikkia ja konsertoi, kunnes palasi rakentamaan sodasta toipuvaa Eritreaa. 

Hän päätti antaa toiselle kotimaalleen sen, mitä oli Suomessa oppinut. Opettamalla musiikkia hän vahvistaisi Eritrean omaa kulttuuria.

Vuonna 1997 aikoinaan stipendin antanut lähetysjärjestö Bibeltrogna vänner tahtoi perustaa kirkon omistaman musiikkikoulun pääkaupunki Asmaraan. Mebrahtu palasi kotimaahansa ja alkoi rakentaa koulua tyhjästä. 

Hän työskenteli oppilaitoksen johtajana ja opettajana kymmenen vuotta. Kun koulun lahjakkaimmat eritrealaisopiskelijat olivat valmistuneet ammattilaisiksi, Mebrahtu luovutti koulun heille. 

“Koulu jäi paikallisten johdettavaksi, kuten oli ollut tarkoitus.” 

Mebrahtu on yksi maailman ensimmäisistä syntyperältään eritrealaisista oopperalaulajista. Klassisen musiikin lisäksi hän laulaa eritrealaista kansanmusiikkia oopperan tyyliin. 

“Voi sanoa, että toin sen tyylin Eritreaan. Ensin sitä pidettiin outona, mutta sitten siitä pidettiin.”

Kiinnostus oopperaan lähti Evangeliska folkhögskolanissa, kun laulunopettaja Elsa Asiala kuuli Mebrahtun äänen. Hän neuvoi tätä vaihtamaan pääinstrumentin kitarasta klassiseen lauluun. 

“Päätös, jota en koskaan ole katunut. Siitä lähtien kuuntelin suuria oopperalaulajia, kuten Jorma Hynnistä ja eritrealaista laulajaa Isayas Teweldeberhania.” 

Kahden vuoden ajan Mebrahtu otti laulutunteja myös Sibelius-akatemiassa. Pohjanmaalla hän konsertoi aktiivisesti klassisena laulajana ennen palaamistaan Eritreaan.

Minulla on kaksi kotimaata. Tahdoin tulla takaisin kotiin Suomeen.

Eritreassa hän jakoi laulun lahjaa eteenpäin. Paikallisten kollegojensa kanssa hän hän perusti maan ensimmäisen suuren lapsikuoron ja valitsi siihen viisikymmentä musikaalista lasta Asmaran kouluista. Kuoro jatkaa yhä toimintaansa.

Vuonna 2014 Eritrea ja Suomi aloittivat yhteisen korkeamman koulutuksen projektin, ja Mebrahtu lauloi projektin järjestäjille usein. Kerran Suomen itsenäisyyspäivänä hän lauloi heille Jean Sibeliusta. 

Vähitellen Mebrahtu alkoi tajuta kaipaavansa jälleen pakkasta ja kylmyyttä. 

”Minulla on kaksi kotimaata. Tahdoin tulla takaisin kotiin Suomeen.”

Mebrahtu palasi Vaasaan huhtikuussa 2024 ja alkoi opettaa musiikkia seudulla. Hän konsertoi taas, muun muassa Närpesissä ja Vaasassa ja johtaa kuoroa nimeltä Finlandia Order of Runeberg. 

Hänellä on kollegoineen myös suunnitelmia perustaa uusi lapsikuoro Vaasaan.

“Juuri nyt haluan esitellä itseni uudelleen muusikkona ja laulajana suomalaiselle yleisölle.” 

Vuonna 1997 Mebrahtu sai Suomen kansalaisuuden. Hänen 9- ja 3-vuotiailla tyttärillään on myös kansalaisuus. 

Vaimo Bsrat Aregay on tunnettu eritrealainen muusikko, joka työskentelee ja asuu nykyään Ugandassa tytärten kanssa. 26-vuotias aikuinen poika entisestä liitosta asuu Saksassa, ja Mebrahtu pitää häneen tiiviisti yhteyttä. 

Mebrahtu toivoo saavansa perheensä pian Suomeen.  

“Vanhempi tyttäristäni on musikaalisesti lahjakas. Toivon molempien tytärteni saavan hyvän koulutuksen, myös musiikillisesti, kuten itse sain täällä Suomessa.”