Reilut 150 Maailman Kuvalehden lukijaa kokoontui keskiviikkona 8.2. Helsingin Kinopalatsiin Laupias taksikuski –elokuvan ennakkonäytökseen.
Kyseessä on kansainvälisesti menestyneen dokumenttielokuvaohjaaja Tonislav Hristovin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva.
Elokuva kertoo suomalaistenkin suosimalla Bulgarian Sunny Beach -lomarannalla työskentelevästä taksikuskista Ivanista. Hyvittääkseen menneisyytensä teot mies yrittää tienata rahaa voidakseen matkustaa Suomeen.
Tehtävä ei ole helppo, sillä korruption ja köyhyyden runtelemassa maassa kaikki on kaupan eikä oikein kehenkään voi luottaa. Yhteisön moraalikadon keskellä myös päähenkilöiden hyvät aikeet saattavat juuri ratkaisevalla hetkellä unohtua. Kärsijät ovat usein ne kaikkein viattomimmat.
Laupiaan taksikuskin pääroolissa loistaa Bulgarian tunnetuimpiin näyttelijöihin lukeutuva Malin Krastev. Muissa rooleissa elokuvassa näyttelevät myöskin kotimaansa kärkinimiin kuuluva Gerasim Georgiev sekä suomalaiset tähdet Alma Pöysti ja Amos Brotherus.
Making Movies -elokuvayhtiön tuottama Laupias taksikuski saa Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 17. helmikuuta 2023. Maailman Kuvalehden lukijat pääsivät katsomaan elokuvan ensimmäisenä Suomessa – jopa ennen lehdistönäytöstä.
”Tämä leffa käsittelee mielestäni yhtä Maailman Kuvalehden identiteettiin vahvasti kytkeytyvää lähtökohtaa: näennäisistä eroavaisuuksista huolimatta meitä kaikkia yhdistää ihmisyys. Emme myöskään elä enää siiloina. Meidän tekomme ja valintamme vaikuttavat muihin, ja muiden teot meihin. Elämme vahvassa keskinäisriippuvuuksien todellisuudessa: yksilöiden, perheiden kansakuntien ja maanosien tasolla”, sanoi esittelypuheessaan Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.
Elokuvan tuottaja-käsikirjoittaja Kaarle Aho oli paikalla näytöksessä. Hän kuvasi ennen elokuvaa omia tunnelmiaan jännittyneiksi.
”Tosi kiva olla täällä. Tapa, jolla kuvailit yleisöä, oli niin komea, että odotan uteliaana, mitä tapahtuu näytöksen jälkeen”, hän vastasi Anni Valtoselle.
Elokuvan jälkeen Maailman Kuvalehden lukijat saivat esittää kysymyksiä ja kertoilla tunnelmistaan. Elokuvan teemoista yleisöä puhuttelivat hahmojen isäsuhteet, pakolaisuus, eriarvoisuus, ystävyys sekä monikulttuuristen perheiden todellisuus.
Kaarle Ahon mukaan elokuvassa pakolaisuus esiintyy ”metafyysisenä teemana”.
”Aika monet ihmiset ovat jollain tavalla pakolaisia. Jos ihmiset joutuvat jättämään kotinsa vaikkapa töidenkin takia, se ei ole juridista pakolaisuutta, mutta voi tuottaa epäonnistumisen, kodittomuuden ja osattomuuden tunteita.”
Myös elokuvan ohjaaja Hristov on Ahon mukaan tuntenut tällaisia tunteita muutettuaan Suomeen vuosia sitten. Teemat ovat samaistuttavia läheltä ja kaukaa.
”Kun aloimme tehdä elokuvaa, ajattelimme, että se kertoo nyky-Balkanista. Mutta sehän on erittäin kiinnostava paikka koko Euroopan kannalta juuri nyt. Turkki on siinä vieressä ja ihmiset ovat paljon liikkeellä. Tätä emme tajua täältä käsin yhtä terävästi.”