Katunäkymä Helsingin Ruoholahdessa on loskaisen harmaa. Ashnafi Dejene ottaa puhelimen esiin ja näppää selfien. Hän julkaisee sen Facebookissa saatesanoin Follow your heart but take your brain with you.

Lokakuussa Etiopiasta Suomeen saapuneelle Dejenelle Helsinki näyttäytyy erityisenä paikkana.

”Täällä on erilaista aivan kaikki”, Dejene sanoo keittiössä Kivikon kaupunginosassa Helsingissä. Hän jakaa asunnon ranskalaisen sirkustaiteilija Quentin ”Tino” Dubot’in kanssa.

”Ilman Tinoa minulla olisi vaikeaa. Kaupassakin Tino auttoi minua valitsemaan itselleni syötävää.”

Vain puuroaineksia hän ei ole löytänyt. Pöydällä on nyt pussillinen voisilmäpullia, suklaamuroja ja kaurakeksejä.

Vuosi sitten helmikuussa Tanssiteatteri Hurjaruuthin johtajan Liisa Korpiniityn sähköpostiin ilmestyi viesti. Sen oli lähettänyt sirkustaiteilija Petri Tuominen, joka kertoi olleensa tekemässä itäisessä Afrikassa etiopialaisten sirkustaiteilijoiden kanssa uutta teosta. Ryhmän piti tulla kiertueelle Eurooppaan, mutta koronasulkujen ja Etiopian pohjoisosien sisällissodan takia hanke viivästyi ja varat loppuivat.

Tuominen kääntyi jokavuotisesta Talvisirkus-esityksestä tunnetun teatterinjohtajan puoleen ja kertoi yrittävänsä auttaa työryhmään kuuluneita sirkusammattilaisia löytämään jotakin muuta työtä. Viestissä Tuominen kehui 21-vuotiasta Ashjene Dejeneä näin: ”Kova treenaamaan, osaa englantia, kaksi kovaa numeroa ja Etiopian gymnastic champion vuodelta 2018.”

Korpiniitty klikkasi auki Tuomisen kuvaaman videon. Siinä Dejene nostaa tikkaat pystyyn ja astelee niitä ylöspäin. Tikkaat tutisevat, mutta pysyvät pystyssä. Huipulla nuorukainen nousee seisomaan niiden päälle, kunnes hypähtää tikkaiden etupuolelle ja kipittää alas. Temppu kuuluu klassisiin sirkuslajeihin, mutta Dejenen akrobatiassa oli Korpiniityn mielestä erityistä taituruutta.

Niinpä hän katsoi myös toisen videon. Cyr-renkaan pyörittäminen omalla keholla on uudempi sirkuslaji, tuttu Talvisirkuksessa sekin. Korpilahtea miellytti siinäkin Dejenen energisyys. Tuossa vaiheessa teatterinjohtajalla alkoi olla ehdokaslistallaan jo 80 kansainvälistä sirkustaiteilijaa, mutta sirkuksessa pestejä oli vain 15.

Korpiniittyä pohditutti. Ashnafi Dejene ei ollut koskaan ollut ulkomailla. Esiintymistaitoa hänellä oli, mutta olisiko hänestä sitoutumaan raskaaseen esityskauteen ja kestäisikö hänen kuntonsa kaksi näytäntöä päivässä?

Teatterinjohtaja ehdotti videohaastattelua.

Kymmenen lasta, kuusi lehmää ja tef-viljaa kasvava pelto. Ashnafi Dejene on kasvanut vaatimattomissa oloissa maaseudulla, Hawasa-kaupungin laitamilla eteläisessä Etiopiassa.

”Pärjäsimme, koska kasvatimme suurimman osan ruuasta itse. Ostimme ulkopuolelta hyvin vähän”, Dejene kertoo.

Kaikkein köyhimpiin hänen perheensä ei kuulu, sillä perheellä oli varaa maksaa lasten pakolliset koulupuvut. Heillä oli myös sähköä ja huonekaluja. Dejene kävi koulua kahdeksanteen luokkaan asti. Etiopian peruskoulussa ensimmäiset kuusi luokkaa käydään amharaksi, siitä eteenpäin englanniksi. Mutta kun Petri Tuominen myöhemmin tapasi Dejenen, hän ei juuri englantia osannut. Se on Etiopiassa tavallista. Usein opettajatkaan eivät osaa kovin hyvin englantia, joten sen käyttäminen opetuksessa on vaikeaa.

Köyhän perheen on vaikea kouluttaa lapsiaan korkealle. Dejenen isosisko oli käynyt hoivapainotteisen yläkoulun, mutta lääkäriopintoihin ei ole varaa.

”Hän suunnittelee nyt perustavansa kaupan, jossa myisi maitotuotteita ja vihanneksia. Sen perustamiseen tarvitaan vielä rahaa.”

Aluksi Ashnafi Dejenelle sirkus oli hupia ja ajanvietettä. Hän oli löytänyt 13-vuotiaana lähiseudun sosiaalisen sirkuskoulun, jossa sai harjoitella vapaaehtoisten opettajien kanssa ilmaiseksi. Kerran Dejene näki YouTubessa tikastempun. Hänkin asetti tikkaat nojalleen seinää vasten ja alkoi harjoitella. Kolme kuukautta myöhemmin hän oli valmis siirtymään keskilattialle.

Viisi vuotta myöhemmin seitsenminuuttinen sirkusnumero oli valmis. Sirkusfestivaaleille Dejenen huomasi pääkaupungissa Addis Abebassa toimivan sirkuskoulu Fekatin vetäjä. Hän kutsui Dejenen muuttamaan joukkoonsa. Koulu tarjosi punkan ilmaiseksi, korvaukseksi Dejene alkoi opettaa naapuruston lapsille sirkusta. Tuona aikana Dejene näki useita taiteilijoita, joista li tullut kansainvälisiä tähtiä.

”Silloin ymmärsin, että tällä työllä voi päästä ulkomaille töihin. Monista nuorista oli tullut niin taitavia, että heitä palkattiin Espanjaan ja Britanniaan.”

Sirkustaiteilijan työ onkin yksi niitä harvoja väyliä, joita pitkin matalasti koulutettu etiopialainen voi laillisesti matkustaa ulkomaille ja saada paremman elintason. Dejene oli saanut elämälleen tavoitteen ja jatkoi taitojensa hiomista. Viikonloppuisin Dejene alkoi käydä esiintymässä vesipuiston sirkusteltassa. Siitä hän sai ensimmäisen palkkansa.

”Tuntui hyvältä, kun pystyin lähettämään rahaa kotiin.”

Haastattelussa Liisa Korpiniitty vakuuttui Dejenen sinnikkyydestä. Tuominen oli opettanut Dejenelle englantia, joten sekin alkoi sujua. Pian Suomesta tuli allekirjoitettavaksi työsopimus, jonka palkka noudatti suomalaista sirkusalan työehtosopimusta.

Sopimukseen kuuluivat Dejenen ja hänen sirkusvälineidensä lentoliput, neljän kuukauden majoitus sekä vakuutus. Huippudiili ensikertalaiselle.

”Minua todella jännitti. Mutta kun katselin netistä Talvisirkusta, sanoin itselleni, että kyllä minä tuolla pärjään.”

Elämän ensimmäinen lentomatka sujui hyvin, mutta vaihtokentällä Tukholmassa Dejene kertoo hätääntyneensä.

”En tiennyt, mistä jatkan matkaa Suomeen. Onneksi minua autettiin.”

Lentokentällä vastassa oli sirkusryhmän edustaja. Hän opetti Dejenelle myös reitin harjoituksiin. Työtä on tehty muiden sirkustaiteilijoiden, ohjaajan, lavastajan, koreografin, puku-, valo- ja videosuunnittelijoiden sekä liveorkesterin muusikoiden kanssa.

”En oikein osaa sanoa, miten upeaa meillä on”, Dejene sanoo ja hymyilee.

Petri Tuominen seurasi Dejenen Suomenmatkaa etäältä tyytyväisenä, mutta myös vähän huolissaan. Hänestä on luonnollista, että nuori kokematon sirkustaiteilija voisi kotiinpaluun lähestyessä loikata.

”Siinä voi pelätä, ettei uutta mahdollisuutta parempaan elämään enää tule”, Tuominen sanoo.

Hän neuvoi Dejeneä laittamaan kaiken rahan säästöön, jotta Etiopiasta on mahdollista vielä joskus matkustaa.

Saan yleisöltä paljon energiaa. Tuntuu hyvältäkatsoa ihmisiä siinä edessäni.

Kun etiopialaisakrobaatti Ashnafi Dejene tulee näyttämölle, tuntuu kuin painovoima katoaisi hetkeksi: sellaisella voimalla ja kepeydellä artisti pongahtaa voltteihin ja kieppeihin lattiasta. Myös Cyr-rengas pyörii Dejenen käsittelyssä kuin kesytön pallosalama”, kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko.

Myös yleisö ihastui esitykseen. Aamupäivisin paikalle saapuivat kahdeksasluokkalaiset, joille sirkusväki esitti teoksesta lyhennetyn version.

”Saan yleisöltä paljon energiaa. Tuntuu hyvältä katsoa ihmisiä siinä edessäni”, Dejene sanoo.

Vapaana viikonloppuna Dejene lähti Petri Tuomisen luokse Lappiin lomalle. Hän kokeili lumilautailua, tulisteli laavulla ja kuvasi someen poroja. Dejene kysyi ystävältään, mahtaisiko Suomessa olla lisää töitä.

Tuominen pirautti tuttavalleen Aarni Pahajoelle, joka on kaksi vuotta sitten perustanut Rovaniemelle uuden kiertävän sirkusryhmä Saarnin. Tapaaminen hänen kanssaan onnistui samalla reissulla.

Pahajoki toivotti taitavan akrobaatin tervetulleeksi ryhmäänsä. Niinpä tulevana kesänä Kemijärvellä, Sodankylässä ja muissa Pohjois-Suomen paikkakunnilla saadaan katsella etiopialaista akrobatiaa.

Ja todennäköisesti Etiopiassa Hawasassa avautuu uusi, Suomessa ansaitulla palkalla perustettu vihanneskauppa.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.