Pienen klinikan osoitteen saa tietoonsa vain soittamalla sinne etukäteen. Vuonna 2011 vapaaehtoisten perustama Global Clinic avaa ovensa joka tiistai kello 17 ja on auki niin kauan kuin potilaita riittää.
Osoite pidetään salaisena asiakkaiden luottamuksen takaamiseksi.
”Klinikka muutti tänne kaksi vuotta sitten, ja oli sitä ennen vaihtanut tilaa jo useamman kerran”, Johanna Järveläinen sanoo. Hän työskentelee Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestössä suunnittelijana ja paperittomien terveyden edistämisen asiantuntijana.
Klinikalla on kolme vastaanottohuonetta. Yhden huoneen avonaisessa kaapissa on perushygieniatuotteita jaettavaksi: hammastahnatuubeja, nenäliinapakkauksia, laastareita, terveyssiteitä. Monella paperittomalla ei ole varaa ostaa niitä kaupasta.

Global Clinic tarjoaa suurimmaksi osaksi vain ohjausta ja neuvontaa. Monet asiakkaat ohjataan Kalasataman terveysasemalle saamaan hoitoa. Klinikan tärkeä tehtävä on valaa pelokkaisiin asiakkaisiin luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Potilaita tulee myös muista kunnista.
”Viime tiistaina meillä oli viisi asiakasta, mutta välillä voi olla viisitoistakin”, Järveläinen sanoo.
Suurin osa potilaista on EU:n kansalaisia.
”Eniten on Romaniasta ja paljon tulee myös Bulgariasta. Tämän jälkeen suurin ryhmä ovat arabiankieliset. Meillä on aina paikalla näiden kielten tulkit.”
Yleensä klinikalla on myös psykologi, koska monella asiakkaalla on psyykkisiä ongelmia.
Sairaanhoitaja Pipsa Jääskeläinen on työskennellyt Global Clinicilla vapaaehtoisena vähän yli kolme vuotta.
”Hoidamme klinikalla sen, mitä pystymme: mittaamme verenpainetta, sykettä, saturaatiota ja verensokeria. Voimme ottaa myös virtsanäytteen tai sydänfilmin ja antaa asiakkaille käsikauppalääkkeitä”, Jääskeläinen sanoo.

Ylensä klinikalla on myös psykologi, koska monella on psyykkisiä ongelmia.

Moona Merikallio aloitti keväällä 2021 paperittomien lääkärinä Kalasataman terveyskeskuksessa.
”Ilmoitin esihenkilölle, että muuten paperittomat poukkoilevat missä sattuu”, Merikallio naurahtaa vastaanottohuoneellaan.
Hän sai kesällä 2021 työparikseen hoitajan. ”Helsingissä oleskelevat paperittomat ovat oikeutettuja saamaan hoitoa sairauksiin, joiden hoitamatta jättäminen heikentäisi heidän terveydentilaansa.”
Kalasataman terveysasemalla on joka aamu tunnin ajan, 8.30-9.30 walk in -palvelu paperittomille. He voivat tavata hoitajan koputtamalla oveen. Hoitaja varaa mahdollisen ajan vielä Merikallion vastaanotolle tai tarvittaessa muulle ammattilaiselle. He tekevät yhteistyötä samassa rakennuksessa olevien sosiaalityöntekijöiden kanssa, koska monet paperittomat perheet tarvitsevat sosiaalipalveluita.
”Paperittomat eivät ole oikeutettuja kosmeettisiin hoitoihin tai lievien vaivojen hoitoon. Lievien vaivojen, vaikkapa jo pitkään jatkuneen polvikivun, ei ajatella pahenevan lähivuosina.”

Suomessa jokainen on oikeutettu kiireelliseen hoitoon, mutta paperiton henkilö maksaa itse hoidon täydet kustannukset.
”Ne voivat olla isoja laskuja. Kunnan pitää lähettää lasku asiakkaalle, mutta jos asiakas ei pysty maksamaan laskua, valtio maksaa sen. Mutta tämä koskee vain kiireellistä hoitoa. Valtio ei korvaa esimerkiksi kiireetöntä verenpainetaudin hoitoa. Osalla kunnista on myös päätös siitä, että paperittomille kuuluu ainakin raskauden seuranta ja lasten terveydenhoito”, Johanna Järveläinen sanoo.
”Kuitenkin hoitamattomana tilanne, kuten verenpainetauti, voi mennä selvästi huonommaksi.
Silloin ihminen kärsii, ja lasku tilanteen huonontumisesta on selvästi kalliimpi”, Jääskeläinen lisää.
Syksyllä eduskunnan käsittelyyn menee lakiehdotus, jonka mukaan välttämätön hoito kuuluisi paperittomille kaikkialla Suomessa.
”Haluaisin, että paperittomat nähtäisiin samalla tavalla terveydenhoidon asiakkaina kuin muutkin. Vaikka he ovat pieni ryhmä, heidän hoitamisensa lisää hyvinvointia Suomessa. Meidän ei pitäisi luoda Suomeen varjoyhteiskuntaa”, Järveläinen sanoo.

Vantaalla asuva paperiton ei ole oikeutettu yhtä kattaviin hoitoihin kuin naapurikunnassa Helsingissä asuva. Helsingissä päätös paperittomien laajennetuista oikeuksista tehtiin jo 2017.
”Ensimmäisten parin vuoden aikana kukaan ei ottanut päätöksestä koppia, joten paperittomien hoito oli järjestäytymätöntä. He saivat hoitoa, mutta eivät osanneet toimia suomalaisessa terveysjärjestelmässä”, Merikallio sanoo.
Suomessa pitää olla omatoiminen: varata aikoja puhelimitse ja hakeutua itsenäisesti laboratorioon ja röntgeniin.
”Paperittomien kanssa tulee huomioida heidän mahdollinen traumataustansa, luku- ja kirjoitustaidottomuus, rahattomuus ja asuinolosuhteet”, Merikallio muistuttaa.
Vaikka paperittomat ovat saaneet terveysasemilla hyvää hoitoa, terveydenhoidon ammattilaiset eivät ole joka kerta ymmärtäneet kertoa heidän hoito-oikeuksistaan tai miten jatkohoitosuunnitelma käytännössä toteutetaan. Voi esimerkiksi unohtua kertoa, miten apteekista saa reseptilääkkeen ilman sotua – tai mistä saa rahaa lääkkeeseen.
Kalasataman asiakkaissa on paljon EU:n liikkuvaa väestöä, jolla ei ole ollut sairasvakuutusta kotimaassaan, koska he ovat olleet jo siellä heikossa asemassa.
”Suurin osa asiakkaistani asuu ystävän tai tuttavan luona. Osa nukkuu välillä esimerkiksi roskiksissa tai julkisissa vessoissa.”

Paperittomien terveysongelmissa korostuvat itsetuhoisuus, ahdistus ja unettomuus. Elämäntilanteet ovat vaikeita.
”Minulle on tullut potilaita, joilla on ollut pitkään HIV, mutta he eivät ole uskaltaneet hakeutua hoitoon. He ovat helpottuneita, kun uskaltavat tulla tänne ja saavat vihdoin apua”, Moona Merikallio sanoo.
Pipsa Jääskeläisen mukaan sukupuolitaudit ovat ylipäätään tabu.
”Senkin takia välttämättömät terveyspalvelut tulisi taata, koska tartuntatauteja ei lasketa kiireelliseen terveydenhoitoon”, hän sanoo.
Osalla Kalasatamaan tulevista potilaista on karkotuspäätös tai kehotus poistua maasta, jota he eivät ole totelleet.
”Hoitaja, joka on usein potilaan ensikontakti teveydenhuoltojärjestelmään, pyrkii luomaan asiakkaalle turvallisen tunteen. Monilla on kova viranomaispelko. Terveydenhoidon ammattilaisina meillä ei ole oikeutta ilmoittaa potilaistamme poliisille”, Merikallio sanoo.
Hän käyttää myös usein samoja vakitulkkeja siksi, että he ovat taitavia luomaan turvallisen tilan.
”Vaikka potilaani ovat ahdistuneita, he ovat kiitollisia saamastaan avusta. He ovat kiitollisia myös siitä, että joku kohtaa heidät ihmisenä.”