Kesä 1980 oli Siilinjärvellä helteinen ja isäni matkusti Moskovaan olympialaisiin. Äiti ei ollut asiasta erityisen riemuissaan, ja 10-vuotiaan päässäni ajattelin, että ehkä siksi isä toi reissulta niin paljon tuliaisia. Toki markalla oli silloin myös hyvä kate ruplaan nähden.
Isä saapui kainalossaan valtava tummanruskea Misha-karhu – olympialaisten virallinen maskotti – jota isoveljeni piti aina aarteenaan. Minä sain ainakin sellaisen hassun isohameisen mummelin, joka olikin pannumyssy.
Ei mennyt kuin kuutisen vuotta, kun Tshernobylin ydinvoimala räjähti. Itä-Suomessa sienestäminen olikin sitten pitkän aikaa kielletty.
Yksi tuliaisista oli tämä ukkeli, joka edustaa ajan neuvostoestetiikkaa tyypillisimmillään. Tuollainen folklorehenkinen puuveistos, jättitattia kannatteleva iloinen neuvostokansalainen. Tyypillä on ruusukuvioinen nuttu ja olkitukka, vuosien saatossa toki harventunut. Ja kaiken kruununa koppalakki!
Niin – tuosta tatista vielä. Ei mennyt kuin kuutisen vuotta, kun Tshernobylin ydinvoimala räjähti. Itä-Suomessa sienestäminen olikin sitten pitkän aikaa kielletty – tai ainakin vahvasti omalla vastuulla.