Hoitajien hyvinvointi on kärsinyt alhaisten palkkojen ja kuormittavan työn takia.
Olemme tehneet 2019 alkaen vuosittaista tutkimusta erikoissairaanhoidossa työskenteleville hoitajille. Tutkimuksesta selviää, että tilanne terveydenhuollossa on hyvin vaikea. Viimeisimmän kyselyn mukaan 90 prosenttia hoitajista on pohtinut alan vaihtoa. Alle 30-vuotiailla luku on 95 prosenttia. Alan vaihtoa harkitaan, koska palkka on alhainen, eikä vastaa työn vaativuutta. Lisäksi toivotaan, että työn psyykkinen kuormitus olisi vähäisempää.
Sote-alan ongelmat heijastuvat työntekijöiden kykyyn hoitaa potilaita.
Hoitohenkilöstö on erittäin sitoutunut työhönsä. On kuitenkin selvää, että kun hoitajat ylikuormittuvat yksiköiden jatkuvan hoitajavajauksen vuoksi, he eivät enää jaksa. Tämä merkitsee hoitovelan ja -jonojen kasvua entisestään. Se, ettei meillä ole riittävästi koulutettua hoitohenkilöstöä alalla, tulee kalliiksi yhteiskunnalle.
Valtiolla ei ole varaa sote-alan pyytämiin palkankorotuksiin.
Valtio päättää verotulojensa käytöstä ja rahan kohdentaminen on selkeä arvovalinta. Hoitajapulaan pitää löytää ratkaisu, eli hoitajien palkat ja työolot on saatava kuntoon. Jos niitä ei laiteta kuntoon, voidaan vain miettiä, millaisia seurauksia siitä on sotepalveluille.
Palkkatasa-arvo ei etene, ellei naisvaltaisen sote-alan palkkoja nosteta.
Muualla Euroopassa sote-alan työehdot ovat paremmat.
Suomessa palkat eivät ole kilpailukykyiset verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomalaisia osaavia hoitajia rekrytoidaan muihin Pohjoismaihin ja heitä lähtee, koska palkka on parempi. Meille tulee myös viestiä, että esimerkiksi Ruotsissa sote-alan työntekijöillä on parempi mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä.
Sote-alan palkkoja ei koroteta, koska ala on naisvaltainen.
Palkkatasa-arvo ei etene, ellei naisvaltaisen sote-alan palkkoja nosteta. Se kertoo myös priorisoinnista. Jos palkkoja ei nosteta, se on yksi osoitus siitä, ettei alaa arvosteta.
Sote-alan ongelmia ei korjata, koska ulkomailta voidaan tuoda työntekijöitä, jotka hyväksyvät nykyiset ehdot.
Suomi tarvitsee osaavaa, kansainvälistä työvoimaa. Sote-alan ongelmia ei kuitenkaan ratkaista sillä, että tuodaan hoitajia ulkomailta. Sote-alan pito- ja vetovoimaa tulee parantaa. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta tällöin pitää noudattaa eettisen rekrytoinnin pelisääntöjä. Ulkomailta on rekrytoitu sairaanhoitajia, joilla on alan koulutus ja kokemusta, ja heitä on työllistetty esimerkiksi hoiva-avustajiksi. Se on epäeettistä. Työperäisen maahanmuuton prosesseja on parannettava ja löydettävä tapa, jolla ulkomaiset tutkinnot voidaan tunnistaa nykyistä paremmin.
Kuka?
Kirsi Sillanpää
Ammatti: Tehyn yhteiskuntasuhteet
ja kehittäminen -toimialan johtaja
Tausta: Ura johtamistehtävissä sekä
julkisella että yksityisellä sektorilla.
Terveystieteen maisteri, sairaanhoitaja, MBA, työnohjaaja.
Harrastukset: Perhe, mökkeily, luonnossa liikkuminen, Lara-koira ja musiikki.