Afrikan maat saavat yhteisen lääkeviraston

Uusi lääkevirasto mahdollistaa voimavarojen järkevän jakamisen mantereen mitassa. Sen synnyttäminen on ollut pitkä prosessi, eivätkä läheskään kaikki Afrikan maat ole vielä mukana.

(IPS) — Afrikkalaiset valmistajat ja lääkeyhtiöt yrittävät vastata paikallisesti tuotettujen lääkkeiden ja hoitoteknologioiden kiireelliseen tarpeeseen. Toimintaa sujuvoittamaan on perusteilla maanosan yhteinen lääkevirasto African Medicines Agency (AMA).

Viisitoista maata allekirjoitti ja ratifioi AMA-sopimuksen viime marraskuussa, ja tähän mennessä sopimuksen on ratifioinut yhteensä 19 maata: Algeria, Benin, Burkina Faso, Kamerun, Tšad, Egypti, Gabon, Ghana, Guinea, Mali, Mauritius, Namibia, Niger, Ruanda, Seychellit, Sierra Leone, Tunisia, Uganda ja Zimbabwe.

Afrikan unionissa on 55 maata, joten mantereen kattavasta järjestelystä ei vielä ole kyse. Monta alueellista mahtivaltiota on sopimuksen ulkopuolella: Etelä-Afrikka, Etiopia, Kenia, Nigeria ja Senegal.

Rokotetuotantoa lisätään

Afrikan terveydenhoitosektorin ja varsinkin paikallisen lääketuotannon ennustetaan kiihdyttävän mantereen taloutta merkittävästi. Tällä hetkellä Afrikan osuus maailman lääkemarkkinoista on noin kaksi prosenttia.

Tavoitteena on, että Afrikka tuottaisi vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia tarvitsemistaan rokotteista.

Terveystuotteiden sääntelyn harmonisointi tekee Afrikasta entistä houkuttelevamman lääketeollisuuden harjoittamalle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Lääkevirasto mahdollistaa voimavarojen järkevän jakamisen mantereen mitassa: mitä kapasiteettia minnekin kannattaa rakentaa, millaisia yhteisiä tutkimuksia maiden viranomaisten kannattaa tehdä ja niin edelleen.

Pääkonttorin sijainti vielä auki

Seuraavat kaksi vuotta ovat virastolle elintärkeitä: niiden aikana päätetään, minne pääkonttori sijoitetaan ja kenet valitaan pääjohtajaksi sekä rekrytoidaan henkilökunta ja etsitään toimistotilat. AMA-sopimus täytyy myös hyväksyttää YK:n pääsihteerillä.

Afrikan lääkeviraston synnyttäminen on ollut pitkä prosessi. Sen esimuoto oli kymmenen vuoden takainen afrikkalaisten lääkkeiden sääntelyn harmonisointi -aloite, jolla tartuttiin lääkesääntelyn ongelmiin.

Ongelmia sääntelyssä riittää yhä: esimerkiksi heikot lainsäädännölliset kehykset, lääkkeiden rekisteröinnin ja hyväksymisen hitaus, rajallinen tekninen kapasiteetti ja heikko toimitusketjun valvonta. Koronapandemia osoitti, että nämä ongelmat muodostavat vaaran sekä kansanterveydelle että maiden taloudelle.

Mantereen tason yhteistyötä

Hajanaisen sääntelyjärjestelmän yhtenäistämisellä Afrikan mantereen tulisi päästä alueelliseen yhteistyöhön ja irti maakeskeisestä näkökulmasta, jossa 55 maata toimii itsenäisesti.

AMA tarkastelee myös paikallista terveyspolitiikkaa ja etsii uusia rahoituslähteitä vahvistaakseen kansallista lääkkeiden sääntelykykyä. Lisäksi virasto yrittää yksinkertaistaa paikallisen ja globaalin tason standardien yhteensovittamista.

Bill ja Melinda Gatesin säätiö sekä EU ovat tukeneet viraston perustamista yli sadalla miljoonalla eurolla. Jatkossa afrikkalaisten valtioiden odotetaan yhdessä rahoittavan sen toimintaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!