1. Mitä on vero-oikeudenmukaisuus?
Verotuksella voidaan rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Verotulot mahdollistavat esimerkiksi julkisen koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan. Suuryritykset ja rikkaat pystyvät nyt välttämään veroja, mikä syventää eriarvoisuutta. Vero-oikeudenmukaisuus, tax justice, puuttuu tähän.
2. Mikä rooli verojärjestelmien korjaamisella on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa?
YK:n arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen maksaa viidestä seitsemään biljoonaa dollaria vuodessa. Ilman verotuloja tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu. Lisäksi verojärjestelmän korjaaminen ehkäisee laitonta pääomapakoa, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaa demokratiaa.
3. Kuinka suuryritysten läpinäkyvyyttä lisätään, jotta veroparatiisit saadaan kitkettyä?
Useimmat suuryritykset raportoivat jo viranomaisille perustiedot toiminnastaan ja veronmaksustaan eri maissa. EU:n tulisi vaatia yrityksiltä tietojen julkaisemista. Osa yrityksistä onkin alkanut tehdä niin vapaaehtoisesti. Uskon, että paine säätelyn lisäämiseksi kasvaa.
Vastustuksesta huolimatta järjestöt ovat ajaneet eteenpäin aiemmin mahdottomilta tuntuneita parannuksia.
4. Miksi pääomapakoa tapahtuu ja kuinka sitä ehkäistään?
Veroparatiisit, joihin kuuluu myös EU-maita, tarjoavat piilopaikkoja ja alhaista verotusta. Avainasemassa pääomapaon ehkäisemisessä on julkinen tieto yritysten todellisista omistajista. Lisäksi monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua täytyy torjua lainsäädännöllä. Verojärjestelmän uudistuksella voitaisiin tehdä voittojen siirtämisestä veroparatiiseihin hyödytöntä.
5. Kuinka kehittyvien maiden asemaa globaalissa veropolitiikassa vahvistetaan?
Tällä hetkellä kansainvälistä veropolitiikkaa uudistetaan OECD:n piirissä. YK:n roolia veropolitiikassa tulisi vahvistaa, jotta myös kehittyvät maat pääsisivät osallistumaan päätöksentekoon. On hyvä muistaa, että ilmastoneuvotteluja käydään YK:n piirissä. Globaali ilmastosopimus onnistui, joten miksi ei onnistuisi myös globaali verosopimus?
6. Mikä rooli kansalaisyhteiskunnalla on vero-oikeudenmukaisuuden toteutumisessa?
Viime vuosina on otettu merkittäviä edistysaskelia, vaikka työ onkin vielä kesken. Globaali minimitaso yhteisöverolle etenee ja paine läpinäkyvyyden lisäämiseksi kasvaa. Vastustuksesta huolimatta järjestöt ovat ajaneet eteenpäin aiemmin mahdottomilta tuntuneita parannuksia. On tärkeää, että työ jatkuu.
7. Kuinka monikansallisten yritysten julkinen maakohtainen veroraportointi auttaa kehittyviä maita?
Raportointi voi antaa vihjeitä siitä, että kehittyvässä maassa toimiva yritys välttelee veroja. Se voi auttaa verotarkastusten kohdentamisessa. Julkinen raportointi myös auttaa tutkimusta ja järjestöjen työtä verovälttelyn torjumiseksi.
8. Mitä Suomi voi tehdä oikeudenmukaisemman veropolitiikan eteen?
Vaikutusmahdollisuuksia on kansallisesti, EU:ssa ja globaalilla tasolla. Suomen verotus- ja kehitystoimintaohjelmat pitäisi ulottaa kaikkeen veropolitiikkaan, ei vain kehitysyhteistyöhön. Kansainvälisellä tasolla Suomen tulisi edistää kehittyvien maiden osallistumista päätöksentekoon ja ajaa globaalin yritysverojärjestelmän perusteellista remonttia.
9. Kuinka verotuksella voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta?
Saastuttamisesta voidaan tehdä kalliimpaa ja näin ohjata ihmisiä kohti päästöttömiä ratkaisuja. Toimien vaikutusta pienituloisiin voidaan keventää. Suomessa esimerkiksi Sitra on esittänyt tähän konkreettisia keinoja.
10. Voisiko ratkaisu ongelmiin löytyä globaalista rahoitusmarkkinaverosta?
Se on yksi ratkaisu, joka on noussut uudestaan keskusteluun koronapandemian myötä. Rahoitusmarkkinaverolla voitaisiin kerätä verotuloja ja tasata eriarvoisuutta. On selvää, että globaali markkinatalous vaatii tervehdyttämistä. Muutoin haaveet kestävästä kehityksestä voidaan unohtaa.