1.Miten COVID-19-rokotteet ovat jakautuneet globaalisti?
Rokotteet ovat jakautunet hyvin epätasa-arvoisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme kesään mennessä tilanteessa, jossa rikkaat maat rokottavat jo ei-riski-ryhmäläisiä, kun toiset maat eivät ole saaneet edes aloitettua rokotuksia.
2. Miten rokotteiden jaosta päätetään kansainvälisesti?
Ongelman ydin on siinä, ettei rokotteiden jaosta päätetä kansainvälisesti. Ei ole mekanismia, joka varmistaisi, että rokotteiden jakelu tapahtuisi käytännössä tiettyjen periaatteiden tai pandemian torjunnan kannalta hyvällä tavalla. Valtiot ovat ensisijaisesti tehneet hankinta- sopimuksia ja ostavat rokotteet suoraan lääkeyhtiöiltä. Tämän takia rikkaat maat saavat rokotteen ensin.
Esimerkiksi konfliktialueilla olevilla pakolaisilla on korkeampi riski sairastua.
3. Millainen rooli lääke- yrityksillä on rokotteiden saatavuudessa?
Rokotteiden saatavuus on lääkeyritysten käsissä. Ne määräävät, missä ja miten paljon rokotetta valmistetaan, mihin hintaan se myydään ja kenelle. Jotta rokotteita saataisiin lisää, lääkeyritysten pitäisi mahdollistaa laajempi tuotanto. Järjestömme mielestä on ongelmallista, ettei yrityksillä ole mitään avointa tietoa esimerkiksi rokotteen hinnan määräytymisestä.
Rokotteiden saatavuus on lääkeyritysten käsissä. Ne määräävät, missä ja miten paljon rokotetta valmistetaan, mihin hintaan se myydään ja kenelle. Jotta rokotteita saataisiin lisää, lääkeyritysten pitäisi mahdollistaa laajempi tuotanto. Järjestömme mielestä on ongelmallista, ettei yrityksillä ole mitään avointa tietoa esimerkiksi rokotteen hinnan määräytymisestä.
4. Miksi olisi tärkeää,että rokotteet jaettaisiin tasaisesti?
Koronapandemia voi pitkittyä, jos rokotteita ei saada kaikille. Jo nyt nähdään, miten virusmuunnokset kehittyvät ja leviävät tehokkaammin. Olemme huolissamme myös COVID-19-pandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista erityisesti maissa, joissa ei ole riittävää sairaanhoitokapasiteettia ja joissa on muitakin epidemioita.
5. Millainen pandemiatilanne on niissä maissa, jotka eivät ole vielä saaneet rokotetta?
Tällä hetkellä olemme huolestuneita eteläisen Afrikan maista, koska niissä tartuntojen määrä nousee herkästi leviävän virusmuunnoksen takia. Näiden maiden sairaudenhoitokapasiteetti ei ole riittävä. Jos terveydenhuoltohenkilökunta sairastuu, eikä pysty tekemään töitään, se vaikuttaa myös muuhun sairaanhoitoon.
6. Miten rokotteet saisi jaettua mahdollisimman oikeudenmukaisesti?
Koska rokotteita on rajoitetusti, tärkeimmät prioriteetit ovat terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitäminen ja vakavaan tautimuotoon sairastuvien ihmisten suojeleminen. On kansainvälisesti sovittu, että nämä ovat ensimmäiset ryhmät, jotka saavat rokotteen.
Lisäksi meillä humanitäärisenä järjestönä on huoli ihmisryhmistä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi konfliktialueilla olevilla pakolaisilla on korkeampi riski sairastua, koska he eivät voi itse suojautua tartunnoilta, eikä heillä ei ole pääsyä sairaanhoitoon. Näitä ihmisiä ei saisi unohtaa, koska heidän joukossaan on myös riskiryhmäläisiä.
7. Miten rokotteita pystyttäisiin priorisoimaan niille, jotka tarvitsevat niitä eniten?
COVAX-ohjelman tarkoitus on varmistaa, että ainakin prioriteetti- ryhmät saisivat rokotteen matalan- ja keskitulotason maissa. Ohjelmalle ei kuitenkaan riitä rokotteita, koska ne on varattu etukäteen ja jotkut maat ovat varanneet rokotteita yli tarpeiden. Valtioiden pitäisi yhteisesti varmistaa, että COVAX-ohjelma saa riittävästi ja edullisesti rokotteita.
8. Miten rokotteiden hinta pystytään pitämään kohtuullisena niin, että kaikilla olisi varaa niihin?
Koska lääkeyritykset ovat saaneet mittavaa julkista rahoitusta, rokotetta tulisi myydä omakustannehintaan. Olemme järjestönä jo vuosikymmeniä taistelleet sen puolesta, etteivät patentit olisi syy, miksi joku lääke on niin kallis. Hyvä esimerkki on HIV-lääkitys. Sen hinta laski, kun patenteista poikettiin ja saatiin lisää tuotantoa ja rinnakkaislääkkeiden valmistusta.
9. Mitä meidän kannattaisi oppia tästä pandemiasta?
Vaikka on pandemia, perusterveydenhuolto ja pääsy sairaanhoitoon pitää varmistaa, sillä seuraukset voivat olla vakavia. Jos jossain maissa perusrokotusohjelmat ovat nyt keskeytyneet, miten se vaikuttaa esimerkiksi lapsikuolleisuuteen parin vuoden sisällä? Länsimaat, joilla ei ole lähihistoriassa epidemiakokemusta, ovat toivottavasti oppineet yhteistyötä. Mikään maa ei pärjää yksin.
10. Miten tuleviin maailmanlaajuisiin terveyskriiseihin kannattaisi varautua?
Tämä pandemia on näyttänyt, että rokotteiden ja lääkkeiden saatavuus ei ole automaattista. Vaikka nyt keskitytään tähän COVID-19-tautiin ja siihen liittyviin lääkkeisiin, on paljon muitakin tauteja, joihin ei kehitetä lääkkeitä tai lääkkeiden hinnat ovat liian korkeat. Koronapandemian pitäisi herättää meidät vaatimaan toimivia järjestelmiä. Lääkkeiden saatavuus on potilaan etu. Se ei saisi olla luksusta. •