Äänestysaktiivisuus on useimmissa demokratioissa laskenut jo muutaman vuosikymmenen ajan. Korkeaa äänestysprosenttia pidetäänkin yleensä ilahduttavana asiana: valistuneet kansalaiset käyttävät heille kuuluvaa valtaa valitessaan maalleen päättäjiä.
Aina korkea äänestysprosentti ei kuitenkaan ole tae toimivasta demokratiasta, ja etenkin jos se hipoo sataa, lukemiin on syytä suhtautua varauksella.
Virallisesti maailman aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Vietnamista, mutta onko lukuihin luottamista? Käykö 99,3 prosenttia vietnamilaisista todella uurnilla?
Muutamia itsenäisiä ehdokkaita hyväksytään ehdolle näön vuoksi, mutta kommunistipuolue pitää huolen siitä, ettei sen valta-asema horju.
Sillä ei ehkä ole paljonkaan väliä. Vietnam samoin kuin oheisen listauksen kakkossijaa pitävä Laos ovat molemmat kommunistisia yksipuoluediktatuureja. Vietnamissa järjestetään taas toukokuussa 2021 parlamenttivaalit, mutta valinnanvaraa äänestäjillä ei juuri ole. Muutamia itsenäisiä ehdokkaita hyväksytään ehdolle näön vuoksi, mutta kommunistipuolue pitää huolen siitä, ettei sen valta-asema horju.
Listan kolmonen, Singapore, luokitellaan osittaiseksi demokratiaksi. Maassa on jokseenkin vapaat vaalit ja toimivat demokraattiset instituutiot, mutta valtapuolue PAP on pysynyt vallassa yhtäjaksoisesti yli 70 vuoden ajan. Singaporessa äänestysaktiivisuutta nostetaan äänestyspakolla: äänestämättä jättäminen voi johtaa äänioikeuden menettämiseen tulevissa vaaleissa.
Maailman korkeimmat äänestysprosentit*
Joissakin maissa on silti onnistuttu yhdistämään toimiva demokratia ja korkea äänestysprosentti. Naurun tasavalta, maailman kolmanneksi pienin valtio, on tämän vertailun yllättäjä. Naurun vuoden 2019 vaalit olivat kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vapaat, ja niissä valta myös vaihtui: yli puolet valituista kansanedustajista oli uusia edustajia, ja vaalien seurauksena Naurulle valittiin myös uusi presidentti.
Euroopan innokkaimmat äänestäjät löytyvät Maltalta, jossa äänestysprosentti on 50 viime vuoden ajan kivunnut kaikissa parlamenttivaaleissa yli 90:n. Sekä Naurun että Maltan tapauksessa maan pieni koko voi selittää kansalaisten äänestysintoa, sillä kansanedustajien paikat ratkeavat usein hyvin vähäisellä äänimäärällä.
Suomessa äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli korkeimmillaan vuonna 1962 (85,1 prosenttia). 1990-luvulta lähtien se on jämähtänyt vajaaseen 70 prosenttiin. Tässä suhteessa Suomi jää pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ruotsissa äänestysprosentti ei ole 60 viime vuoden aikana koskaan pudonnut alle 80:n.
*Listauksessa on huomioitu vain maassa viimeksi pidetyt
parlamenttivaalit.
Lähde: Institute for Democracy and Electoral Assistance, Voter Turnout Database