Suomessa on maailman parhaat opettajat. 
Kyllä. Suomessa opettajat ovat lähes poikkeuksetta pitkälle akateemisesti kouluttautuneita, mikä ei ole itsestäänselvyys maailmalla. Opettajien työtä arvostetaan, ja se näkyy myös palkkauksessa. Tämä mahdollistaa opettajille työhön keskittymisen ilman sivutöitä.

Suomalaiset pitävät laadukasta koulutusta itsestäänselvyytenä. 
Suomalaiset osaavat yleensä arvostaa itse järjestelmää ja näkevät sen etuoikeutena. Itsestäänselvyytenä saatetaan kuitenkin nähdä ne yksinkertaiset perustaidot kuten luku- ja laskutaito, jotka yhä puuttuvat monilta maailman ihmisiltä. Myöskään sitä, että koulussa tarjoillaan päivittäin maksuton lämmin ateria, ei osata aina arvostaa.

Opetuksen huippumaana Suomella on velvollisuus jakaa osaamistaan.
Meidän tulee antaa niille, jotka eivät ole yhtä etuoikeutettuja. Kirkon Ulkomaanapu perustettiin aikoinaan sodan jälkeen organisoimaan Suomeen tulevaa ulkomaista apua. Vastavuoroisesti annamme nyt apua sitä tarvitseville.

Vanhalle koiralle ei voi opettaa uusia temppuja. 
Kyllä voi. Kokemuksen myötä ihminen saattaa kuitenkin urautua vanhoihin ratkaisuihin, jotka eivät ehkä enää olekaan kaikkein parhaita. Suomalaiset osaavat kuitenkin arvostaa elinikäistä oppimista.

Opettajien osaamista tulee päivittää myös Suomessa.
Ehdottomasti! Kun maailma kehittyy, on opetuksen seurattava perässä. Hankaluutena voi olla se, että kerran omaksuttuja opetustyylejä voi olla vaikea muuttaa. Lisäksi joillain aloilla kehitys voi olla niin nopeaa, ettei opetuksen tarjonta meinaa pysyä perässä.

Koulutus ratkaisee maailman kriisit.
Kyllä. Mitä koulutetumpia ihmiset ovat, sitä todennäköisempää on, että yhteiskuntaan vaikutetaan demokraattisesti ja haasteita ratkotaan neuvottelemalla. Ihmisen henkistä pääomaa ei voi riistää. 

Jokaisen menestyjän takana on hyvä opinto-ohjaaja. 
Opo mahdollistaa oppijan harkita ammattivalintaansa, halusi tämä sitten toteuttaa itseään, varman työpaikan tai tehdä arvopohjansa mukaista työtä. Opo myös kannustaa jatkamaan opintoja, korostaa niiden merkitystä ja auttaa työelämään siirtymisessä.

Avustusrahat tulisi kohdentaa naisten ja tyttöjen koulutukseen.
Naisten ja tyttöjen kouluttaminen on tärkeää, sillä naiset myös siirtävät osaamistaan lapsilleen. Maissa, joissa tyypillisesti vain pojat lähetetään kouluun, on kansalaisjärjestön rooli korostaa tyttöjen asemaa, ja rahoittajat useimmiten myös vaativat tätä.
 

Kuka?

Carita Cruz

Ammatti: Vanhempi asiantuntija Right to Quality Education-ohjelmassa Kirkon Ulkomaanavussa

Tausta: Alun perin 20 vuotta töissä ammattioppilaitoksessa. Aikuisiällä opiskeli teologiksi ja päätyi korkeakouluharjoittelun kautta Kirkon Ulkomaanapuun.

Harrastukset: Vapaa-ajalla kirjoittaa väitöskirjaa. Harrastuksiin kuuluu pilates, jooga ja dekkareiden lukeminen. Vastikään ilmoittautunut myös ikonimaalauskurssille.