Jos olet syntynyt Suomessa, äitisi on melko varmasti asioinut neuvolassa yhteensä kymmeniä kertoja raskauden aikana ja syntymäsi jälkeen. Säännöllisillä tarkastuksilla on iso merkitys sekä äidin että lapsen hyvinvoinnin edistämisessä.
Kaikkialla maailmassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan alhaisen tulotason maissa vain 40 prosenttia kaikista raskaana olevista naisista osallistuu raskaudenaikaisiin tarkastuksiin. Kontaktin puute johtuu usein pitkistä välimatkoista, köyhyydestä, tiedon puutteesta tai kulttuurista.
”Klinikalle matkustaminen voi olla monelle perheelle liian kallista tai vaikeaa. Naisen yhteisö ei myöskään välttämättä ole tottunut siihen, että raskaudenaikaisiin tarpeisiin pitäisi laittaa aikaa tai rahaa”, sanoo tutkija Ella Näsi Tampereen yliopistolta.
Joissakin köyhissä maissa on kuitenkin ryhdytty tarjoamaan äitiyspakkausta motivaationa klinikalle lähtemiseen. Ehtona pakkauksen saamiselle on usein osallistuminen äitiysterveydenhuoltoon.
Sen jälkeen, kun BBC vuonna 2013 teki paljon kansainvälistä huomiota saaneen jutun suomalaisesta äitiyspakkauksesta, tämä sosiaalinen innovaatio on levinnyt maailmalla nopeasti. Tampereen yliopiston Thinking Outside the Box -tutkimuksessa selvitettiin äitiyspakkaushankkeiden levinneisyys kaikissa maailman maissa.
Tutkimuksen johtajan, tutkijatohtori Annariina Koivun mukaan hankkeita löytyi yli 90:stä maasta. Monet hankkeet keskittyvät nimenomaan köyhille tai huono-osaisille alueille tai niiden äitien tukemiseen, jotka kaipaavat erityisen paljon apua. Pakkauksia on jaettu esimerkiksi yksinhuoltajaäideille, vankilassa oleville äideille ja vammaisen lapsen perheille.
Äitiyspakkaus ei ole aina pahvilaatikko: se voi olla myös pussi tai ämpäri.
”Esimerkiksi Kanadassa toimii ohjelma, jossa pohjoisten seutujen äidit voivat saada sosiaalista tukea vanhemmuuteen, kun lasten isät ovat töissä öljynporauslautoilla. Pakkauksen saamisen edellytyksenä on ohjelmaan osallistuminen”, Koivu sanoo.
Suomen lisäksi ainoastaan Skotlannissa pakkaus on jokaiselle perheelle kuuluva etuus. Tosin myös Chilessä se jaetaan kaikille julkisessa sairaalassa synnyttäville naisille eli 65 prosentille Chilen äideistä. Chilen valtion rahoittama äitiyspakkaus sisältää muun muassa lattialle aseteltavan leikkimaton.
”Chilessä joidenkin kotien lattiat ovat niin huonokuntoisia, että vauva on parempi laskea maton päälle, jolloin hän pääsee liikkumaan ja kehittämään motorisia taitojaan”, Ella Näsi kertoo.
Terveyteen ja vanhemmuuteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Useissa hankkeissa painotetaan vauvan ja perheen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Yleinen aihe on rintaruokintaan rohkaiseminen. Niukoissa olosuhteissa, esimerkiksi pakolaisleireillä, myös materiaalinen apu on elintärkeää, sillä ihmisillä ei yksinkertaisesti ole tarvikkeita vauvanhoitoon.
”Äitiyspakkaus ei välttämättä ole pahvilaatikko. Se saattaa olla myös pussi tai vaikka ämpäri. Pääasia on, että sekä pakkaus että sen sisältämät tavarat vastaavat paikallisiin tarpeisiin”, Koivu sanoo.
Eri maissa äitiyspakkausten tuotanto ja jakelu on eri tavoin organisoitu. Jotkin ovat Suomen tavoin valtiollisia hankkeita, toiset esimerkiksi tutkimusrahoituksella toteutettuja projekteja. Osa taas perustuu kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyöhön.
Äitiyspakkauksen läpimurto maailmalla on tapahtunut nopeasti. Suurin osa Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkemmin tarkastelluista 29:stä hankkeesta oli suhteellisen uusia. Noin kolme neljäsosaa oli tutkimushetkellä ollut toiminnassa korkeintaan kolme vuotta ja kaikki oli käynnistetty 2000-luvun puolella.
”Osa haastattelemistamme henkilöistä viittasi suoraan BBC:n juttuun kertoessaan, mistä he olivat saaneet idean hankkeelleen”, Koivu sanoo.
Globaalia kiinnostusta pakkaukseen ovat todennäköisesti vauhdittaneet myös Suomen suurlähetystöt, jotka ovat käyttäneet pakkausta osana julkisuustyötään. Äitiyspakkauksella on kerrottu suomalaisesta yhteiskunnasta ja kohennettu Suomen maabrändiä.
Annariina Koivun johtamassa tutkimushankkeessa yksi seuraavista mahdollisista vaiheista on selvittää, miten äitiyspakkauksen avulla voitaisiin edistää lapsen oikeutta syntymärekisteröintiin. Noin neljäsosaa koko maailman alle viisivuotiaista ei ole lainkaan rekisteröity. Se tarkoittaa, ettei lapsi saa identiteettiä eikä kansalaisuutta ja on siten alttiimpi päätymään esimerkiksi lapsiavioliitoon tai lapsisotilaaksi. Äitiyspakkaus voisi mahdollisesti toimia kannustimena lapsen syntymän rekisteröinnille.